Jääkiekon MM 2025 – Jääkiekon MM-kisat vuonna 2025

Opas jääkiekon MM-kisoihin 2025

Jääkiekon MM-kisat 2025 pelataan 9. toukokuuta – 25. toukokuuta Ruotsin Tukholmassa ja Tanskan Herningissä. Ottelut pelataan Globe -areenalla sekä Jyske Bank Boxenilla. Suomi pelaa kaikki lohkovaiheen ottelunsa Tukholmassa, joka toimii muutenkin kisojen päänäyttömänä.

Kyseessä on kahdestoista kerta, kun Ruotsi isännöi jääkiekon MM-kisoja. Kahdella edellisellä kerralla, vuosina 2012 ja 2013, ottelut pelattiin Tukholmassa, kuten tälläkin kertaa. Tanskan maaperällä kisat on järjestetty kertaalleen aikaisemmin. Tämä tapahtui vuonna 2018, jolloin Ruotsi pääsi lopulta juhlimaan maailmanmestaruutta.

Jääkiekon MM-kisoihin osallistuu kaikkiaan 16 maajoukkuetta eri puolilta maailmaa. Vuoden 2025 MM-kisat ovat historian 88. jääkiekon MM-kisat, sillä vuoden 2020 turnaus jouduttiin perumaan koronapandemian takia. Leijonat lähtee turnaukseen hakemaan revanssia edelliskevään kirvelevän puolivälierätappion jälkeen. Tätä ennen Suomi oli onnistunut etenemään aina finaaliin saakka kolmena peräkkäisenä vuonna, voittaen kahdella niistä kerroista MM-kultaa.

Jääkiekon MM-kisat pelataan jälleen ilman lajin suurmaihin kuuluvaa Venäjää, joka on suljettu kaiken kansainvälisen jääkiekkotoiminnan ulkopuolelle Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan johdosta.

Jääkiekon MM-kisat 2025 tarjoavat jälleen 64 äärimmäisen jännittävää ottelua, jotka toivottavasti huipentuvat siihen, että Leijonat nähdään taistelemassa mitaleista turnauksen viimeisenä viikonloppuna. Hallitsevana maailmanmestarina kisoihin lähtee Tšekki, joka juhli kultaa viime vuonna kotikisoissaan kaadettuaan finaalissa Sveitsin.

Jääkiekon-mm.com on paikka sinulle, joka haluat pysyä kartalla kaikista viimeisimmistä MM-kisoihin liittyvistä käänteistä. Tältä sivustolta löydät kaiken turnaukseen liittyvän, kuten MM-kisojen otteluohjelma, tulokset, tilastot sekä tuoreimmat uutiset.

Joka kausi pelataan myös alle 20-vuotiaiden poikien MM-kisat, eli nuorten MM-kisat, jotka pelataan vuodenvaihteen tienoilla, nuorempien ikäluokkien MM-kisoja sekä naisten MM-kisat, jotka pelataan huhtikuussa, lukuun ottamatta olympiavuosia, jolloin naisten MM-kullasta pelataan elokuussa. Kaikesta, mitä näistä turnauksista – tai kansainvälisestä jääkiekosta ylipäätään – tarvitsee tietää, voit lukea osoitteesta jääkiekon-MM.com. Seuraamme aktiivisesti myös kauden aikana pelattavia harjoitusotteluita, alempien divisioonien MM-kisoja ja muita jääkiekkotapahtumia, jotka ovat osa kansainvälistä kiekkokalenteria. Tämän avulla pysyt sivustomme avulla kartalla kaikesta, mitä kansainvälisessä jääkiekkomaailmassa tapahtuu. Tarjoamme sivuillamme myös jääkiekon MM-kisoihin liittyviä vedonlyöntivinkkejä, joita voit hyödyntää vedonlyönnissä, jos haluat lisätä kiekkojännitystä entisestään.

Vuoden 2025 jääkiekon MM-kisat lyhyesti:

• 9.5. – 25.5.
• Ruotsissa, Tukholmassa ja Tanskassa, Herningissä
• 16 joukkuetta
• Kaksi alkulohkoa

Millainen on jääkiekon MM-kisojen ohjelma?

MM-jääkiekkoa pelataan jälleen viime vuosista tutuksi tulleella formaatilla. Kisojen 16 osallistujamaata on jaettu kahteen kahdeksan joukkueen alkulohkoon. Kummastakin alkulohkosta etenee neljä joukkuetta pudotuspeleihin ja heikoiten sijoittunut putoaa kansainvälisen jääkiekon ykkösdivisioonaan. Alkulohkojen aikana kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kertaalleen. Pudotuspelit pelataan kerrasta poikki -periaatteella.

• Alkulohkot 9.5. – 20.5.
• Puolivälierät 22.5.
• Välierät 24.5.
• Pronssiottelu ja finaali 25.5.

Alkulohkossa voitosta varsinaisella peliajalla saa kolme pistettä, voitosta jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa kaksi, tappiosta jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa yhden ja tappiosta varsinaisella peliajalla nolla pistettä.

Jos joukkueet ovat lohkovaiheen päätyttyä tasapisteissä, käytetään niiden sijoitusten määrittämiseen keskinäisten ottelujen tuloksia, keskinäisten ottelujen maalieroa, keskinäisten ottelujen tehtyjä maaleja ja tulosta parasta ei-tasapisteissä olevaa joukkuetta vastaan.

Tarkemmat tiedot MM-kisojen etenemisestä ja täydellisen otteluohjelman löydät otteluohjelma-sivultamme.

🏒 Jääkiekon MM-kisojen historia

Ensimmäistä kertaan jääkiekon maailmanmestaruudesta pelattiin jo yli 90 vuotta sitten. Ensimmäiseen turnaukseen toukokuussa 1930 osallistui 12 joukkuetta. Näistä Kanada pääsi isäntämaana finaaliin automaattisesti, ja 11 muuta maata joutui keskenään taistelemaan siitä, kuka pääsi vaahterapaidat loppuottelussa kohtaamaan.

Debyyttiturnauksen jälkeen päätettiin kuitenkin siirtyä hieman perinteisempään turnausformaattiin, ja käyttöön otettiin sama pelisysteemi, joka oltiin nähty aiemmin olympialaisissa. Siitä eteenpäin kisoihin pääsi yhteensä kymmenen joukkuetta, jotka lyhyen lohkovaiheen avulla ratkaisivat välieriin ja mitalipeleihin pääsevät maat.

Välillä käytössä oli myös runkosarjaa muistuttava turnausmuoto, jossa kaikki joukkueet pelasivat kertaalleen toisiaan vastaan, ja voittajaksi julistettiin eniten pisteitä kerännyt joukkue.

Jääkiekon MM-kisat ovat kasvattaneet merkitystään samalla, kun laji on kasvattanut suosiotaan maailmalla. Nykyään jopa 55 maata osallistuu IIHF:n virallisiin sarjoihin. Näistä 16 pelaa pääsarjassa, jonka vuosittaisena kruununa jääkiekon MM-kisat toimivat.

Pääsarjan alapuolella maajoukkueet on jaettu neljään eri divisioonaan. Ykkösdivisioonassa, kakkosdivisioonassa sekä kolmosdivisioonassa pelaa kussakin 12 joukkuetta. Vuonna 2020 perustetussa nelosdivisioonassa taas pelaa kuusi joukkuetta. Kullakin divisioonalla on vuosittain omat mestaruuskilpailunsa, joiden perusteella maat voivat joko nousta ylempään tai pudota alempaan divisioonaan. Kaikkien maiden tavoitteena on luonnollisesti nousta ajan saatossa jääkiekon pääsarjaan, minkä myötä ne saisivat osallistua joka kevät järjestettäviin MM-kisoihin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta MM-kisojen historiassa on se, että vuosina 1998-2004 IIHF järjesti erillisen Kaukoidän turnauksen, jonka voittaja selvisi suoraan lajin MM-kisoihin. Näin liitto yritti kehittää jääkiekon asemaa Aasian suurella markkina-alueella. Koska kilpailua ei Aasiassa juuri ollut, voitti Japani karsinnat joka vuosi. MM-jääkiekko oli kuitenkin maalle liian kovatasoista, ja Japani tuli turnauksen viimeiseksi jokaisena osallistumisvuonnaan – lukuun ottamatta viimeisintä visiittiään arvokisoihin keväällä 2004, jolloin se oli toiseksi viimeinen. Nykyään Aasian maat osallistuvat divisioonajakoon samalta viivalta muiden kanssa.

Tasoerot ovat perinteisesti olleet jääkiekon MM-kisoissa suuret, eivätkä pienemmät kiekkomaat ole pystyneet tosissaan haastamaan lajin perinteisiä suurmaita. Tämä on kuitenkin viime vuosina tasoittunut, kun perinteiset palloilulajimaat, kuten esimerkiksi Tanska, ovat alkaneet panostaa jääkiekkoon aiempaa enemmän. Samalla maiden taso on noussut, ne ovat alkaneet pärjätä paremmin MM-kisoissa ja kiinnostus lajia kohtaan on kasvanut. Lisää Tanskan otteista jääkiekon MM-kisoissa voit lukea sivustolta hockey-vm.dk.

🏆 MM-jääkiekko: aiemmat maailmanmestarit

Kanada on maana voittanut ylivoimaisesti eniten jääkiekon maailmanmestaruuksia. Lajin perustajamaata seuraa kultataulukossa Neuvostoliitto. Kolmanneksi eniten mestaruuksia on naapurimaallamme Ruotsilla.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin huomioitava, että mikäli Venäjän mestaruudet lasketaan yhteen Neuvostoliiton mestaruuksien kanssa, olisi maa lähes tasoissa Kanadan kanssa. Samalla periaatteella Tšekki nousee Ruotsin ohi historian kolmanneksi menestyneimmäksi maaksi, jos maan voittamiin mestaruuksiin lisätään Tšekkoslovakian voittamat mestaruudet.

Suomella mestaruuksia on neljä, mutta viime aikaisten tilastojen valossa Suomi on menestyneempi, sillä peräti kaksi mestaruuksista tuli 2010-luvulla ja neljäs kotikisoista vuonna 2022.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että vaikka lajin kovatasoisinta liigaa NHL:ää pelataan suurimmaksi osaksi Yhdysvalloissa, on USA:n edellisestä maailmanmestaruudesta vierähtänyt jopa 60 vuotta.

Viimeksi mitalitaulukkoon saatiin täysin uusi maa vuoden 2023 MM-kisoissa, kun Latvia voitti MM-pronssia.

🏅 Jääkiekon MM-kisojen mitalitaulukko

Alla olevasta taulukosta näet kaikki eri joukkueiden saavuttamat mitalimäärät jääkiekon MM-kisoista.

🇫🇮 Suomi jääkiekon MM-kisoissa

Moni osaa varmasti ulkoa Suomen mitalisijoitukset jääkiekon MM-kisoissa, mutta kertaus on opintojen äiti. Leijonat on nelinkertainen maailmanmestari, ja viimeistään maamme historian ensimmäinen MM-kulta vuonna 1995 siivitti Suomen yhdeksi lajin suurmaista. 2000-luvun menestyksen myötä joukkue on noussut yhdeksi lajin hallitsevista voimista ja MM-kisojen kestosuosikiksi. Vuonna 2022 Suomi on IIHF:n kansainvälisen rankingin ykkösmaa, mutta putosi takaisin kakkoseksi vuoden 2023 MM-kisojen jälkeen.

1. Hopeaa 1992
2. Hopeaa 1994
3. Kultaa 1995
4. Hopeaa 1998
5. Hopeaa 1998
6. Pronssia 2000
7. Hopeaa 2001
8. Pronssia 2006
9. Hopeaa 2007
10. Pronssia 2008
11. Kultaa 2011
12. Hopeaa 2014
13. Hopeaa 2016
14. Kultaa 2019
15. Hopeaa 2021
16. Kultaa 2022

Suomen joukkueeseen kohdistuvat odotukset

Jääkiekon MM-kisat ovat Suomessa suosittu ja seurattu tapahtuma. Urheiluhullu suomalaiskansa on viime aikoina saanut tottua Leijonien menestykseen, ja odottaa maajoukkueelta jälleen vähintäänkin finaalipaikkaa. Menestystä on kuitenkin mahdoton ennustaa vielä tässä kohtaa, kun joukkueiden pelaajiakaan ei ole vielä julkaistu.

Esimerkiksi NHL-tähtien mukanaolosta ei voida sanoa varmuudella mitään, ennen kuin NHL:n runkosarja päättyy toukokuun alussa. Entinen päävalmentaja Jukka Jalonen on kuitenkin jo todistanut, että valtavia tehoja on mahdollista repiä irti jopa ennakolta muita huippumaita nimettömämmästä ryhmästä. Tälläkään kerralla Leijonilta ei voi vaatia muuta kuin kultamitalien kotiin tuomista.

Ikimuistoiset MM-finaalit

Jääkiekon MM-kisojen ympärille on vuosien varrella muodostunut täysin oma kulttuurinsa. Kyse ei ole pelkästään tulevista kisoista, vaan myös historian havinasta ja muistoista. Monesti sanotaan, että aika kultaa muistot, ja moni varmasti muisteleekin kaiholla lapsuutensa MM-kisoja, jolloin pelaajat olivat kovempia ja jääkiekko parempaa.

Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin kulminoituu kisojen finaaliin, joista Leijonilla on runsaasti kokemusta vuosien varrelta – niin mestaruuksien kuin karvaiden tappioidenkin merkeissä. Alle on listattu kuusi ikimuistoista finaalia, jotka eivät unohdu suomalaisilta koskaan.

• MM-finaali 1995 Ruotsissa
• MM-finaali 2011 Slovakiassa
• MM-finaali 2019 Slovakiassa
• MM-finaali 2022 Tampereella
• MM-finaali 1992 Tšekkoslovakiassa
• MM-finaali 2007 Venäjällä

Kolme ylintä ottelua ansaitsevat paikkansa listalla jo yksinkertaisesti siitä syystä, että jokaisen jälkeen Suomi poistui kaukalosta tuoreena maailmanmestarina. Etenkin vuoden 1995 finaalilla on erityisen lämmin paikka monen sydämessä, sillä silloin Suomi voitti historiansa ensimmäisen maailmanmestaruuden kaatamalla Ruotsin näiden kotikaukalossa.

Myös 2011 Suomi voitti finaalissa Ruotsin. Vuoden 2019 MM-kulta on puolestaan erityisen merkittävä siksi, että Suomi lähti kisoihin lähes ennennäkemättömän nimettömällä joukkueella ja vailla suuria odotuksia. Vuoden 2022 MM-finaali on puolestaan jäänyt mieleen monestakin syystä. Itse peli oli äärimmäisen jännittävä. Kaksi ensimmäistä erää mentiin yhden maalin voimin, mutta kolmannessa erässä iskettiin jopa viisi kaappia. Kanada nousi kahden viimeisen minuutin aikana kahden maalin takaa tasoihin, mutta Sakari Manninen nosti Suomen mestariksi jatkoajalla upealla maalilla. Samalla Suomi voitti ensimmäistä kertaa MM-kultaa kotikaukalossaan.

Hopeamitaleista mieliin ovat jääneet etenkin vuoden 2007 finaalitappio Kanadalle sekä Suomen historian ensimmäinen MM-mitali vuodelta 1992.

🤷 Kuinka jääkiekon MM 2025 pelataan?

Jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin 2024 osallistuvat 16 joukkuetta jaetaan kahteen alkulohkoon maiden maailmanrankingin perusteella. Ranking-sijoitus perustuu kunkin maan suoriutumiseen MM-kisoissa ja olympialaisissa neljän edellisen vuoden aikana. Tuoreimmilla saavutuksilla on vanhempia suurempi painoarvo (esim. edellisten MM-kisojen suoritus huomioidaan 100% painoarvolla, sitä edellisten 75% painoarvolla). Lisää lohkojen muodostumisesta voit lukea lohkot-sivultamme.

Lohkovaiheessa joukkueet pelaavat kertaalleen toisiaan vastaan. Näin jokaisella joukkueella on seitsemän ottelua alkulohkon aikana. Neljä parasta joukkuetta kummastakin lohkosta jatkaa puolivälieriin. Puolivälierissä kummankin lohkon voittaja kohtaa toisen lohkon nelosen. Lohkojen kakkosiksi tulleet joukkueet kohtaavat puolestaan toisen lohkon kolmanneksi parhaan joukkueen.

Puolivälierien voittajat jatkavat välieriin, joiden voittajat kohtaavat MM-kisojen finaalissa sunnuntaina 26. toukokuuta.

Lohkot jääkiekon MM-kisoissa 2025

Näin joukkueet on jaettu tämän vuoden turnauksen kahteen lohkoon. Suluissa oleva numero kertoo joukkueen sijoituksen maailmanrankingissa.

Lohko A
Itävalta (13), Kanada (1), Latvia (10), Ranska (14), Ruotsi (7), Slovakia (9), Slovenia (19) Suomi (3).

Lohko B
Kazakstan (15), Norja (12), Unkari (18), USA (6), Saksa (8), Sveitsi (5), Tanska (11) ja Tšekki (4).

🏒 Voiko kuka tahansa pelata jääkiekon MM-kisoissa?

Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, miten eri pelaajien osallistumisoikeus MM-kisoihin määritellään. Esimerkiksi Qatarin toimintaa on kyseenalaistettu, sillä maa on systemaattisesti haalinut maajoukkueeseensa pelaajia, joilla ei ole käytännössä mitään yhteyttä maahan. Qatarin jääkiekkomaajoukkue koostuukin lähinnä pelaajista, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Euroopassa, mutta muuttaneet Qatariin ja hankkineet maan passin, jotta voisivat edustaa Qataria aikuisten arvokisoissa.

IIHF:llä on suhteellisen tiukat säännöt sen suhteen, miten pelaajien edustusoikeus määräytyy. Edustuskelpoisuus vaatii, että:

• Pelaaja on maansa jääkiekkoliiton jäsen
• Pelaaja on edustamansa maan kansalainen
• Pelaajan on oltava vähintään 18-vuotias ottelupäivänä. Poikkeustapauksissa myös 16- tai 17-vuotiaille pelaajille voidaan myöntää pelilupa aikuisten maajoukkueessa.

Jos pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan tai hankkii kaksoiskansalaisuuden, on hänen esiinnyttävä uudessa maajoukkueessaan säännöllisesti vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin hänet voidaan nimetä MM-kisoihin. Jos pelaaja on jo aiemmin pelannut toisen maan maajoukkueessa, on hänen esiinnyttävä uudessa maajoukkueessaan säännöllisesti vähintään neljän vuoden ajan, ennen kuin hänet voidaan nimetä MM-kisoihin.

Nämä säännöt vaikeuttavat eri maiden huijausyrityksiä ja estävät pelaajia käyttämästä järjestelmää hyväkseen MM-kisoihin päästäkseen.

Koska jääkiekon MM-kisat pelataan samanaikaisesti NHL:n pudotuspelien kanssa, on NHL-pelaajien osallistuminen MM-kisoihin aiheuttanut erinäisiä riitoja vuosien varrella. Esimerkiksi NHL:n pelaajayhdistyksen järjestämien työsulun lyhentämällä kaudella 1994–1995 NHL-pelaajia ei MM-kisoissa nähty. Normaalisti NHL-pelaajat saavat kuitenkin osallistua MM-kisoihin, jos heidän seuransa on jo pudonnut NHL:n pudotuspeleistä ennen sitä. Päällekkäisen ottelukalenterin takia iso osa maailman parhaista pelaajista jää kuitenkin MM-kisoista ulos.

🌍 Missä jääkiekon MM-kisat 2025 pelataan?

Kevään 2025 jääkiekon MM-kisat pelataan Ruotsissa ja Tanskassa. Otteluita tullaan pelaamaan sekä Tukholmassa että Herningissä. Ruotsi on järjestänyt MM-kisat useasti vuosien varrella, mutta Tanska toimii kisaisäntänä vasta toista kertaa. Leijonat pelaa kaikki lohkovaiheen ottelunsa Tukholmassa.

📅 Kuinka usein jääkiekon MM-kisat pelataan?

Jääkiekon MM-kisat pelataan kerran vuodessa. Yleensä turnaus pelataan kokonaisuudessaan toukokuun aikana. Näin on tehty vuodesta 1930 lähtien, lukuun ottamatta toista maailmansotaa sekä vuotta 2020, jolloin koronapandemia pakotti perumaan turnauksen.

🇫🇮 Milloin jääkiekon MM-kisat pelataan Suomessa?

Ei ole tiedossa, milloin jääkiekon MM-kisat pelataan seuraavan kerran Suomessa. Suomi isännöi MM-kisoja peräkkäisinä vuosina 2022 ja 2023, joten seuraavaan kertaan voi mennä hieman aikaa. Yleensä MM-kisat tulevat Suomeen noin kymmenen vuoden välein.

🎫 Kuinka voin ostaa lippuja jääkiekon MM-kisoihin?

Lippuja jääkiekon MM-kisoihin voi ostaa turnauksen virallisilta sivuilta. Liput tulevat myyntiin syksyn 2024 aikana, ja me uutisoimme välittömästi, kun on tiedossa, milloin lippuja kevään 2025 MM-kisoihin myydään.

🏒 Saavatko NHL-pelaajat pelata MM-kisoissa?

Kyllä saavat. Monella voi tietysti olla vielä NHL-kausi kesken, tai pelaajat voivat pitkän kauden jälkeen olla yksinkertaisesti liian uupuneita tai loukkaantuneita osallistuakseen MM-kisoihin.

🦁 Viisi legendaarista MM-leijonaa

Petteri Nummelin

Joukkueet: Kiekko-67, TPS, Reipas Lahti, Frölunda, Davos, Columbus Blue Jackets, Lugano, Minnesota Wild, Lukko, Storhammer, TuTo, Nikko Icebucks, PKS

Saavutukset: MM-kulta, 4 MM-hopeaa, olympiahopea, 2 MM-pronssia, 2 Sveitsin mestaruutta ja yksi Suomen mestaruus

Petteri Nummelin on yksi kaikkien aikojen Leinojat-puolustajista ja Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen tehokkain puolustaja. Nummelin edusti Suomea MM-jäällä yhteensä 15 eri kertaa ja on pelannut useammissa MM-kisoissa kuin yksikään toinen suomalainen. Näiden vuosien aikana Nummelin valittiin MM-kisojen tähdistökentälliseen yhteensä neljä kertaa, joista kahtena koko turnauksen parhaaksi puolustajaksi.

Ville Peltonen

Joukkueet: HIFK, San Jose Sharks, Frölunda, Nashville Predators, Jokerit, Lugano, Florida Panthers, Dynamo Minsk

Saavutukset: MM-kulta, 4 MM-hopeaa, olympiahopea, 3 MM-pronssia, 3 olympiapronssia, Sveitsin mestaruus ja kaksi Suomen mestaruutta

Ville Peltonen ei suomalaiselle kiekkoyleisölle esittelyjä kaipaa. Vuoden 1995 maailmanmestari oli yksi legendaarisen Tupu, Hupu ja Lupu -tehokentällisen jäsenistä, ja ratkaisi vuoden 1995 MM-kullan tekemällä finaalissa kypärätempun Ruotsin verkkoon. Peltonen valittiin urallaan myös kolmesti MM-kisojen tähdistökentälliseen.

Saku Koivu

Joukkueet: TPS, Montréal Canadiens, Anaheim Ducks

Saavutukset: MM-kulta, 2 MM-hopeaa, olympiahopea, MM-pronssi, 3 olympiapronssia, 2 Suomen mestaruutta, NHL:n King Clancy -palkinto johtajuudesta ja humanitäärisestä työstä kentän ulkopuolella, NHL:n Bill Masterton -palkinto sisukkuudesta, urheiluhengen osoittamisesta ja omistautumisesta jääkiekolle

Pitkäaikainen Leijonien kapteeni johti Suomen tehokkainta ketjua historian ensimmäiseen maailmanmestaruuteen päättyneissä MM-kisoissa 1995. Myöhemmin Koivusta tuli historian ensimmäinen eurooppalainen, joka valittiin Montréal Canadiensin kapteeniksi, sekä yksi jääkiekkomaailman arvostetuimmista johtajista ja pelaajista.

Mikko Koivu

Joukkueet: TPS, Minnesota Wild, Columbus Blue Jackets

Saavutukset: MM-kulta, U18 MM-kulta, U20 MM-hopea, 2 MM-hopeaa, olympiahopea, U18 MM-pronssi, U20 MM-pronssi, 2 MM-pronssia, olympiapronssi, Suomen mestaruus

Isoveljensä Sakun tavoin myös Mikko Koivu johdatti Leijonat maailmanmestaruuteen – vain 16 vuotta myöhemmin. Yksi historian suurimmista Leijonakapteeneista oli taistelun ja työteliäisyyden ruumiillistuma, joka saapui Leijonapaitaan aina, kun mahdollista. Joukkueen päävalmentajan Jukka Jalosen sanoin vuoden 2011 mestarijoukkue oli ”ennen kaikkea Mikko Koivun joukkue”.

Jarmo Myllys

Joukkueet: SapKo, Ilves, Lukko, Minnesota North Stars, San Jose Sharks, KooKoo, Luleå, Blues, SaiPa

Saavutukset: MM-kulta, U20 MM-hopea, olympiahopea, 3 MM-hopeaa, 2 olympiapronssia, 2 Ruotsin mestaruutta, Suomen mestaruus

Jarmo Myllys on yksi kaikkien aikojen suomalaisvahdeista. Mylly toimi Leijonien ykkösmaalivahtina sekä MM-kultaan päättyneissä Ruotsin MM-kisoissa 1995 että Calgaryn olympialaisissa 1988, joista Suomi saavutti historiansa ensimmäisen arvokisamitalin. Lisäksi Myllys valittiin Kaikkien aikojen Leijonajoukkueen avauskentälliseen pelaajien äänestyksessä vuonna 2010.

Vedonlyöntibonus jääkiekon MM-kisojen yhteydessä

Erilaisia onlinekasinoita ja vedonlyöntitoimistoja on nykyään niin paljon, että niiden välinen kilpailu on merkittävästi koventunut. Tämän vuoksi yritykset yrittävät houkutella uusia pelaajia erilaisia bonuksia tarjoamalla. Koska kaikilta Suomessa toimivilta vedonlyöntisivustoilta löytyy ETA-lisenssi, on pelaaminen niiden kaikkien kautta turvallista, joten yhtiöiden on erotuttava edukseen muilla tekijöillä.

Erilaiset bonusjärjestelmät ovat tähän yksi tapa. Yleensä bonukset antavat sinulle ylimääräisiä rahavaroja pelaamista varten tai ilmaisia pelikierroksia kolikkopeleissä. Toisin sanoen pystyt nauttimaan pelaamisen tuomasta nautinnosta ja voittomahdollisuuksista käyttämättä siihen omaa rahaa. Bonusten yleisin muoto on tervetuliaisbonus, jonka saat, kun rekisteröidyt onlinekasinon tai vedonlyöntisivuston pelaajaksi. Se voi koostua ilmaiskierroksista, bonusrahasta tai näiden yhdistelmästä.

Vedonlyöntibonukset jääkiekon MM-kisojen yhteydessä

Erilaisia onlinekasinoita ja vedonlyöntitoimistoja on nykyään niin paljon, että niiden välinen kilpailu on merkittävästi koventunut. Tämän vuoksi yritykset yrittävät houkutella uusia pelaajia erilaisia bonuksia tarjoamalla. Koska kaikilta Suomessa toimivilta vedonlyöntisivustoilta löytyy ETA-lisenssi, on pelaaminen niiden kaikkien kautta turvallista, joten yhtiöiden on erotuttava edukseen muilla tekijöillä.

Vedonlyöntibonukset ovat yksi tapa tarjota uusille pelaajille lisäarvoa. Yleensä bonukset antavat sinulle ylimääräisiä rahavaroja pelaamista varten tai ilmaisia pelikierroksia kolikkopeleissä. Toisin sanoen pystyt nauttimaan pelaamisen tuomasta nautinnosta ja voittomahdollisuuksista käyttämättä siihen omaa rahaa. On monia erilaisia tapoja, miten sivustot kuten uudetkasinot.com tai kasinoilmanlisenssiä.com voidaan muotoilla pelaajien houkuttelemiseksi, mutta yleisin muoto on tervetuliaisbonus. Sen saat, kun rekisteröidyt onlinekasinon tai vedonlyöntisivuston pelaajaksi. Se voi koostua ilmaiskierroksista, bonusrahasta tai näiden yhdistelmästä.

Vedonlyönti jääkiekon MM-kisoista

Suomalaiset ovat tunnetusti jääkiekkokansaa, minkä takia myös jääkiekkovedonlyönti on aina ollut todella suosittua suomalaisten keskuudessa. Jääkiekkovedonlyönti on suosittua läpi syksystä kevääseen kestävän sarjakauden, mutta entistä suositummaksi se tulee aina arvokisojen aikaan. Usea vedonlyöntisivusto panostaakin jääkiekkovedonlyöntiin tavallista enemmän juuri arvokisojen aikana. Jääkiekon MM-kisat ovat yksi näistä hetkistä, jolloin vedonlyöntisivustot tarjoavat useita erilaisia kampanjoita ja tarjouksia, joiden avulla jääkiekkovedonlyönnistä tulee entistä mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi MM-kisoissa on mahdollista veikata esimerkiksi turnauksen pistepörssin voittajaa, turnauksen parhaiten menestyviä joukkueita tai yksittäisten otteluiden lopputuloksia. Jääkiekon MM-kisojen lisäksi myös esimerkiksi olympialaiset houkuttelevat jääkiekkokansaa vedonlyönnin pariin.