Jääkiekon MM 2026 – Jääkiekon MM-kisat vuonna 2026

Opas jääkiekon MM-kisoihin 2026

Jääkiekon MM-kisat 2026 pelataan 15. toukokuuta – 31. toukokuuta Sveitsin Zürichissä ja Fribourgissa. Ottelut pelataan Zürichin Swiss Life Arenalla sekä BCF Arenalla Fribourgissa. Suomi pelaa kaikki lohkovaiheen ottelunsa Zürichissä, joka toimii myös kisojen päänäyttömänä.

Tämä on yhdestoista kerta, kun Sveitsi toimii mestaruuskisojen isäntämaana – kaksi edellistä Sveitsin turnausta, vuosina 1998 ja 2009, järjestettiin niin ikään suurkaupunki Zürichissä. Fribourgissa MM-kisat järjestetään nyt vasta toista kertaa; ensimmäinen kerta oli vuonna 1990, jolloin kisat pidettiin yhdessä pääkaupunki Bernin kanssa.

Jääkiekon MM-kisoihin osallistuu kaikkiaan 16 maata eri puolilta maailmaa. Vuoden 2026 MM-kisat ovat kisahistorian 89. jääkiekon MM-turnaus, sillä vuoden 2020 turnaus jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. Leijonat lähtee turnaukseen hakemaan hyvitystä kolmen edellisen kevään kirveleviin puolivälierätappioihin. Tätä ennen Suomi oli onnistunut etenemään aina finaaliin saakka kolmena peräkkäisenä vuonna, voittaen kahdella niistä kerroista MM-kultaa.

Jääkiekon MM-kisat pelataan jälleen ilman lajin suurmaata Venäjää sekä Valko-Venäjää, jotka on suljettu pois kaikesta kansainvälisestä jääkiekkotoiminnasta Ukrainan sodan seurauksena.

Jääkiekon MM-kisat 2026 tarjoavat jälleen 64 äärimmäisen jännittävää ottelua, jotka toivottavasti huipentuvat Leijonien mitalijuhliin turnauksen viimeisenä viikonloppuna. Hallitsevana maailmanmestarina kisoihin lähtee Yhdysvallat, joka juhli kultaa Ruotsissa ja Tanskassa pelatuissa vuoden 2025 kisoissa kaadettuaan finaalissa tulevan kisaisännän, Sveitsin.

Jääkiekon-mm.com on paikka sinulle, joka haluat pysyä ajantasalla kaikista viimeisimmistä MM-kisoihin liittyvistä käänteistä. Tältä sivustolta löydät kaiken turnaukseen liittyvän, kuten MM-kisojen otteluohjelma, tulokset, ajantasaisen lohkotilanteen sekä tuoreimmat uutiset.

Joka kausi pelataan myös alle 20-vuotiaiden poikien MM-kisat, eli nuorten MM-kisat, jotka pelataan vuodenvaihteen tienoilla. Nuorempien ikäluokkien turnauksista alle 18-vuotiaiden poikien MM-kisat pelataan huhtikuussa ja alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat tammikuussa. Syksyllä 2025 tehdyn päätöksen mukaisesti Naisten MM-kisat pelataan jatkossa aina marraskuussa, seuraavan kerran marraskuussa 2026. Kaikesta, mitä näistä turnauksista – tai kansainvälisestä jääkiekosta ylipäätään – tarvitsee tietää, voit lukea osoitteesta jääkiekon-MM.com. Seuraamme aktiivisesti myös kauden aikana pelattavia harjoitusotteluita, alempien divisioonien MM-kisoja ja muita jääkiekkotapahtumia, jotka ovat osa kansainvälistä kiekkokalenteria. Täten pysyt sivustomme avulla ajantasalla kaikesta, mitä kansainvälisessä jääkiekkomaailmassa tapahtuu. Tarjoamme sivuillamme myös jääkiekon MM-kisoihin liittyviä vedonlyöntivinkkejä, joita voit hyödyntää vedonlyönnissä, jos haluat lisätä kiekkojännitystä entisestään.

Vuoden 2026 jääkiekon MM-kisat lyhyesti:

• 15.5. – 31.5.
• Sveitsissä – Zürichissä ja Fribourgissa
• 16 joukkuetta
• Kaksi alkulohkoa

Millainen on jääkiekon MM-kisojen ohjelma?

MM-jääkiekkoa pelataan jälleen viime vuosista tutuksi tulleella formaatilla. Kisojen 16 osallistujamaata on jaettu kahteen kahdeksan joukkueen alkulohkoon. Kummastakin alkulohkosta etenee neljä joukkuetta pudotuspeleihin ja heikoiten sijoittunut putoaa kansainvälisen jääkiekon ykkösdivisioonaan. Alkulohkojen aikana kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kertaalleen. Pudotuspelit pelataan kerrasta poikki -periaatteella.

• Alkulohkot 15.5. – 26.5.
• Puolivälierät 28.5.
• Välierät 30.5.
• Pronssiottelu ja finaali 31.5.

Alkulohkossa voitosta varsinaisella peliajalla saa kolme pistettä, voitosta jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa kaksi, tappiosta jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa yhden ja tappiosta varsinaisella peliajalla nolla pistettä.

Jos joukkueet ovat lohkovaiheen päätyttyä tasapisteissä, käytetään niiden sijoitusten määrittämiseen keskinäisten otteluiden tuloksia, keskinäisten otteluiden maalieroa, keskinäisten otteluiden tehtyjä maaleja ja tulosta parasta ei-tasapisteissä olevaa joukkuetta vastaan.

Tarkemmat tiedot MM-kisojen etenemisestä ja täydellisen otteluohjelman löydät otteluohjelma-sivultamme.

🏒 Jääkiekon MM-kisojen historia

Ensimmäistä kertaan jääkiekon maailmanmestaruudesta pelattiin jo yli 90 vuotta sitten. Ensimmäiseen turnaukseen toukokuussa 1930 osallistui 12 joukkuetta. Näistä Kanada pääsi isäntämaana finaaliin automaattisesti, ja 11 muuta maata joutuivat keskenään taistelemaan siitä, kuka pääsi kohtaamaan vaahterapaidat loppuottelussa.

Debyyttiturnauksen jälkeen päätettiin kuitenkin siirtyä hieman perinteisempään turnausformaattiin, ja käyttöön otettiin sama pelisysteemi, joka oltiin nähty aiemmin olympialaisissa. Siitä eteenpäin kisoihin pääsi yhteensä kymmenen joukkuetta, jotka lyhyen lohkovaiheen avulla ratkaisivat välieriin ja mitalipeleihin selviytyvät maat.

Välillä käytössä oli myös runkosarjaa muistuttava turnausmuoto, jossa kaikki joukkueet pelasivat kertaalleen toisiaan vastaan, ja voittajaksi julistettiin eniten pisteitä kerännyt joukkue.

Jääkiekon MM-kisat ovat kasvattaneet merkitystään samalla, kun laji on kasvattanut suosiotaan maailmalla. Nykyään jopa 55 maata osallistuu kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n virallisiin sarjoihin. Näistä 16 pelaa pääsarjassa, jonka vuosittaisena kruununa jääkiekon MM-kisat toimivat.

Pääsarjan alapuolella maajoukkueet on jaettu neljään eri divisioonaan. Ykkösdivisioonassa, kakkosdivisioonassa sekä kolmosdivisioonassa pelaa kussakin 12 joukkuetta. Vuonna 2020 perustetussa nelosdivisioonassa taas pelaa kuusi joukkuetta. Kullakin divisioonalla on vuosittain omat mestaruuskilpailunsa, joiden perusteella maat voivat joko nousta ylempään tai pudota alempaan divisioonaan. Kaikkien maiden tavoitteena on luonnollisesti nousta ajan saatossa jääkiekon pääsarjaan, jonka myötä ne pääsisivät osallistumaan joka kevät järjestettäviin MM-kisoihin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta MM-kisojen historiassa on se, että vuosina 1998-2004 IIHF järjesti erillisen Kaukoidän turnauksen, jonka voittaja selvisi suoraan lajin MM-kisoihin. Näin liitto pyrki kehittämään jääkiekon asemaa Aasian suurella markkina-alueella. Koska kilpailua ei Aasiassa juuri ollut, voitti Japani karsinnat joka vuosi. MM-jääkiekko oli kuitenkin maalle liian kovatasoista, ja Japani päätyi turnauksen viimeiseksi jokaisena osallistumisvuonnaan – lukuun ottamatta viimeisintä visiittiään arvokisoihin keväällä 2004, jolloin se oli toiseksi viimeinen. Nykyisin Aasian maat osallistuvat divisioonajakoon samalta lähtöviivalta muiden kanssa.

Tasoerot ovat perinteisesti olleet jääkiekon MM-kisoissa suuret, eivätkä pienemmät kiekkomaat ole pystyneet tosissaan haastamaan lajin perinteisiä suurmaita. Tämä on kuitenkin viime vuosina tasoittunut, kun perinteiset palloilumaat, kuten esimerkiksi Tanska, ovat alkaneet panostaa jääkiekkoon aiempaa enemmän. Samalla näiden maiden taso on noussut, ne ovat alkaneet suoriutumaan paremmin MM-kisoissa, ja kiinnostus lajia kohtaan on kasvanut. Lisää Tanskan otteista jääkiekon MM-kisoissa voit lukea sivustolta hockey-vm.dk.

🏆 MM-jääkiekko: aiemmat maailmanmestarit

Kanada on maana voittanut ylivoimaisesti eniten jääkiekon maailmanmestaruuksia. Lajin perustajamaata seuraa kultataulukossa Neuvostoliitto. Kolmanneksi eniten mestaruuksia on naapurimaallamme Ruotsilla.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin huomioitava, että mikäli Venäjän maailmanmestaruudet lasketaan yhteen Neuvostoliiton mestaruuksien kanssa, olisi maa lähes tasoissa Kanadan kanssa. Samalla periaatteella Tšekki nousisi Ruotsin ohi historian kolmanneksi menestyneimmäksi maaksi, mikäli maan voittamiin mestaruuksiin lisättäisiin Tšekkoslovakian saavuttamat mestaruudet.

Suomella maailmanmestaruuksia on neljä, mutta viime aikaisten tilastojen valossa Suomi on historiaansa nähden menestyneempi, sillä peräti kaksi mestaruuksista tuli 2010-luvulla ja neljäs kotikisoista vuonna 2022.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että vaikka lajin kovatasoisinta sarjaa NHL:ää pelataan suurimmaksi osaksi Yhdysvalloissa, ennen viime vuoden kisoja USA:n edellisestä maailmanmestaruudesta oli ehtinyt vierähtää yli 60 vuotta.

Viimeksi mitalitaulukkoon saatiin täysin uusi maa vuoden 2023 MM-kisoissa, kun Latvia voitti MM-pronssia.

🏅 Jääkiekon MM-kisojen mitalitaulukko

Alla olevasta taulukosta näet kaikki eri joukkueiden saavuttamat mitalimäärät jääkiekon MM-kisoista.

🇫🇮 Suomi jääkiekon MM-kisoissa

Moni osaa varmasti ulkoa Suomen mitalisijoitukset jääkiekon MM-kisoissa, mutta kertaus on opintojen äiti. Leijonat on nelinkertainen maailmanmestari, ja viimeistään maamme historian ensimmäinen MM-kulta vuonna 1995 siivitti Suomen yhdeksi lajin suurmaista. 2000-luvun menestyksen myötä joukkue on noussut yhdeksi lajin hallitsevista voimista ja MM-kisojen kestosuosikiksi. Vuoden 2025 MM-kisojen jälkeen Suomi on IIHF:n kansainvälisen rankingin seitsemäs, ja kuudes mikäli kilpailukiellossa olevaa Venäjää ei lasketa mukaan.

1. Hopeaa 1992
2. Hopeaa 1994
3. Kultaa 1995
4. Hopeaa 1998
5. Hopeaa 1999
6. Pronssia 2000
7. Hopeaa 2001
8. Pronssia 2006
9. Hopeaa 2007
10. Pronssia 2008
11. Kultaa 2011
12. Hopeaa 2014
13. Hopeaa 2016
14. Kultaa 2019
15. Hopeaa 2021
16. Kultaa 2022

Suomen joukkueeseen kohdistuvat odotukset

Jääkiekon MM-kisat ovat Suomessa suosittu ja seurattu tapahtuma. Urheiluhullu suomalaiskansa on viime aikoina saanut tottua Leijonien menestykseen, ja odottaa maajoukkueelta jälleen vähintäänkin finaalipaikkaa. Menestystä on kuitenkin mahdoton ennustaa vielä tässä vaiheessa, kun joukkueiden pelaajiakaan ei ole vielä julkistettu.

Esimerkiksi NHL-tähtien mukanaolosta ei voida sanoa varmuudella mitään, ennen kuin NHL:n runkosarja päättyy huhtikuun puolivälissä. Entinen päävalmentaja Jukka Jalonen on kuitenkin jo todistanut, että valtavia tehoja on mahdollista repiä irti jopa ennakolta muita huippumaita nimettömämmästä ryhmästä. Tälläkään kerralla Leijonilta ei voi vaatia muuta kuin kultamitalien kotiin tuomista.

Ikimuistoiset MM-finaalit

Jääkiekon MM-kisojen ympärille on vuosien varrella muodostunut täysin oma kulttuurinsa. Kyse ei ole pelkästään tulevista kisoista, vaan myös historian havinasta ja muistoista. Monesti sanotaan, että aika kultaa muistot, ja moni varmasti muisteleekin kaiholla lapsuutensa MM-kisoja, jolloin pelaajat olivat kovempia ja jääkiekko parempaa.

Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin kulminoituu kisojen finaaliin, joista Leijonilla on runsaasti kokemusta vuosien varrelta – niin mestaruuksien kuin karvaiden tappioidenkin merkeissä. Alle on listattu kuusi ikimuistoista finaalia, jotka eivät unohdu suomalaisilta koskaan.

• MM-finaali 1995 Ruotsissa
• MM-finaali 2011 Slovakiassa
• MM-finaali 2019 Slovakiassa
• MM-finaali 2022 Tampereella
• MM-finaali 1992 Tšekkoslovakiassa
• MM-finaali 2007 Venäjällä

Neljä ylintä ottelua ansaitsevat paikkansa listalla jo yksinkertaisesti siitä syystä, että jokaisen jälkeen Suomi poistui kaukalosta tuoreena maailmanmestarina. Etenkin vuoden 1995 finaalilla on erityisen lämmin paikka monen sydämessä, sillä silloin Suomi voitti historiansa ensimmäisen maailmanmestaruuden kaatamalla Ruotsin näiden kotikaukalossa.

Myös 2011 Suomi voitti finaalissa Ruotsin. Vuoden 2019 MM-kulta on puolestaan erityisen merkittävä siksi, että Suomi lähti kisoihin lähes ennennäkemättömän nimettömällä joukkueella ja vailla suuria odotuksia. Vuoden 2022 MM-finaali on puolestaan jäänyt mieleen monestakin syystä. Itse peli oli äärimmäisen jännittävä. Kaksi ensimmäistä erää mentiin yhden maalin voimin, mutta kolmannessa erässä iskettiin jopa viisi häkkiä. Kanada nousi kahden viimeisen minuutin aikana kahden maalin takaa tasoihin, mutta Sakari Manninen nosti Suomen mestariksi jatkoajalla upealla maalilla. Samalla Suomi voitti ensimmäistä kertaa MM-kultaa kotiyleisönsä edessä.

Hopeamitaleista mieliin ovat jääneet etenkin vuoden 2007 finaalitappio Kanadalle sekä Suomen historian ensimmäinen MM-mitali vuodelta 1992.

🤷 Kuinka jääkiekon MM 2026 pelataan?

Jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin 2026 osallistuvat 16 joukkuetta jaetaan kahteen alkulohkoon maiden lähtökohtaisesti maailmanrankingin perusteella. Ranking-sijoitus perustuu kunkin maan suoriutumiseen MM-kisoissa ja olympialaisissa neljän edellisen vuoden aikana. Tuoreimmilla saavutuksilla on vanhempia suurempi painoarvo (esim. edellisten MM-kisojen suoritus huomioidaan 100% painoarvolla, sitä edellisten 75% painoarvolla, kolmen vuoden takaisten kisojen suoritus 50% painotuksella ja vanhin 25% arvoisesti). Lisää lohkojen muodostumisesta voit lukea lohkot-sivultamme.

Kisajärjestäjillä on myös mahdollisuus vaikuttaa lohkojakoon muun muassa logististen ja kaupallisten syiden perusteella. Esimerkiksi tulevissa MM-kisoissa Yhdysvallat hallitsevana mestarina haluttiin pelaamaan turnauksen pääareenalla, jossa pelaa myös kisaisänsä Sveitsi. Näin ollen vuoden 2026 kisojen maailmanlistan kaksi korkeimmalle sijoitettua joukkuetta pelaavat samassa alkulohkossa.

Lohkovaiheessa joukkueet pelaavat kertaalleen toisiaan vastaan. Näin jokaisella joukkueella on seitsemän ottelua alkulohkon aikana. Neljä parasta joukkuetta kummastakin lohkosta jatkaa puolivälieriin. Puolivälierissä kummankin lohkon voittaja kohtaa toisen lohkon nelosen. Lohkojen kakkosiksi tulleet joukkueet kohtaavat puolestaan toisen lohkon kolmanneksi parhaan joukkueen.

Puolivälierien voittajat jatkavat välieriin, joiden voittajat kohtaavat MM-kisojen finaalissa sunnuntaina 31. toukokuuta.

Lohkot jääkiekon MM-kisoissa 2026

Näin joukkueet on jaettu tämän vuoden turnauksen kahteen lohkoon. Suluissa oleva numero kertoo joukkueen sijoituksen maailmanrankingissa. Venäjä on edelleen kilpailukiellossa kansainvälisestä jääkiekosta, mutta maan keräämien pisteiden perusteella se on edelleen ranking-ykkönen, koska pisteet eivät ole päivittyneet vuoden 2022 olympialaisten jälkeen. Sen vuoksi ensimmäiseksi IIHF:n rankingissa sijoitettu joukkue ei ole mukana tämän vuoden kisoissa.

Lohko A
USA (2), Sveitsi (3), Suomi (7), Saksa (8), Latvia (11), Itävalta (12), Unkari (17) ja Iso-Britannia (18).

Lohko B
Kanada(4), Ruotsi (5), Tšekki (6), Tanska (9), Slovakia (10), Norja (13), Slovenia (16) ja Italia (19).

Nämä joukkueet pelaavat seitsemän ottelua lohkovaiheessa, ja neljä parasta joukkuetta molemmista lohkoista etenee pudotuspeleihin. Puolivälierissä lohkon ensimmäiseksi sijoittunut joukkue kohtaa toisen lohkon neljänneksi sijoittuneen, lohkon kakkonen kohtaa toisen lohkon kolmosen ja niin edelleen. Ennen välieriä jäljellä olevat joukkueet sijoitetaan järjestykseen lohkovaiheen suoritustensa perusteella, mikä tarkoittaa, että tarkat otteluparit eivät ole täysin selvillä ennen lohkovaiheen päättymistä.

Jääkiekon MM-kisat ovat turnaus useassa divisioonassa

Kun puhutaan jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuista, tarkoitetaan usein taistelua maailman parhaiden maiden välillä. Totuus kuitenkin on, että jääkiekon MM-kisat tarkoittavat paljon muutakin. Jo varhaisessa vaiheessa kevättä alkavat turnaukset alemmissa divisioonissa, joissa joukkueilla on mahdollisuus kiivetä aina ylimpään divisioonaan saakka. Koska jääkiekon MM-kisat eivät ole turnaus, johon joukkueet karsivat itsensä, siirtymiset eri divisioonien välillä ratkaisevat sen, mitkä joukkueet saavat osallistua.

Joka vuosi kaksi joukkuetta joutuu jättämään päädivisioonan, ja ne korvataan menestyneimmillä joukkueilla divisioona 1A:sta. Muissa divisioonissa yksi joukkue nousee jatkuvasti ylemmäs samalla kun yksi joukkue putoaa alemmas. Tässä voit nähdä tämän vuoden turnausten pelipäivät ja isäntämaat sekä mitkä joukkueet osallistuvat eri divisioonissa.

• Divisioona 1A – Pelataan 2.–8. toukokuuta 2026 Sosnowiecissa, Puolassa
  Osallistuvat joukkueet: Ranska, Kazakstan, Ukraina, Japani, Puola ja Liettua
• Divisioona 1B – Pelataan 29. huhtikuuta–5. toukokuuta 2026 Shenzhenissä, Kiinassa
  Osallistuvat joukkueet: Romania, Etelä-Korea, Viro, Kiina, Espanja ja Alankomaat
• Divisioona 2A – Pelataan 20.–26. huhtikuuta 2026 Al Ainissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa
  Osallistuvat joukkueet: Kroatia, Serbia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Belgia, Australia ja Georgia
• Divisioona 2B – Pelataan 6.–12. huhtikuuta 2026 Sofiassa, Bulgariassa
  Osallistuvat joukkueet: Israel, Islanti, Uusi-Seelanti, Bulgaria, Kiinan Taipei ja Kirgisia
• Divisioona 3A – Pelataan 13.–19. huhtikuuta 2026 Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa
  Osallistuvat joukkueet: Thaimaa, Turkmenistan, Turkki, Etelä-Afrikka, Bosnia ja Hertsegovina sekä Meksiko
• Divisioona 3B – Pelataan 13.–19. huhtikuuta 2026 Hongkongissa
  Osallistuvat joukkueet: Luxemburg, Pohjois-Korea, Hongkong, Mongolia, Filippiinit ja Uzbekistan
• Divisioona 4 – Pelataan 12.–18. huhtikuuta 2026 Kuwait Cityssä, Kuwaitissa
  Osallistuvat joukkueet: Singapore, Armenia, Kuwait, Indonesia, Iran ja Malesia

Alempien divisioonien turnaukset pelataan yhtenä suurena lohkona, jossa kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Turnauksen voittajajoukkue nousee seuraavaa kautta varten ylempään divisioonaan, samalla kun heikoiten menestynyt joukkue putoaa yhden tason alemmaksi.

🏒 Voiko kuka tahansa pelata jääkiekon MM-kisoissa?

Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä, miten eri pelaajien osallistumisoikeus MM-kisoihin määritellään. Esimerkiksi Qatarin toimintaa on kyseenalaistettu, sillä maa on systemaattisesti haalinut maajoukkueeseensa pelaajia, joilla ei ole käytännössä mitään yhteyttä maahan. Qatarin jääkiekkomaajoukkue koostuukin lähinnä pelaajista, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Euroopassa, mutta muuttaneet Qatariin ja saaneet maan passin, jotta he voisivat edustaa Qataria aikuisten arvokisoissa.

IIHF:llä on suhteellisen tiukat säännöt sen suhteen, miten pelaajien edustusoikeus määräytyy. Edustuskelpoisuus vaatii, että:

• Pelaaja on maansa jääkiekkoliiton jäsen
• Pelaaja on edustamansa maan kansalainen
• Pelaajan on oltava vähintään 18-vuotias ottelupäivänä. Poikkeustapauksissa myös 16- tai 17-vuotiaille pelaajille voidaan myöntää pelilupa aikuisten maajoukkueessa.

Jos pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan tai hankkii kaksoiskansalaisuuden, on hänen esiinnyttävä uudessa maajoukkueessaan säännöllisesti vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin hänet voidaan nimetä MM-kisoihin. Jos pelaaja on jo aiemmin pelannut toisen maan maajoukkueessa, on hänen esiinnyttävä uudessa maajoukkueessaan säännöllisesti vähintään neljän vuoden ajan, ennen kuin hänet voidaan nimetä MM-kisoihin.

Nämä säännöt vaikeuttavat eri maiden yrityksiä kiertää järjestelmää ja estävät pelaajia käyttämästä sitä hyväkseen MM-kisoihin päästäkseen.

Koska jääkiekon MM-kisat pelataan samanaikaisesti NHL:n pudotuspelien kanssa, on NHL-pelaajien osallistuminen MM-kisoihin aiheuttanut erinäisiä ristiriitoja vuosien varrella. Esimerkiksi NHL:n pelaajayhdistyksen järjestämän työsulun lyhentämällä kaudella 1994–1995 NHL-pelaajia ei MM-kisoissa nähty. Normaalisti NHL-pelaajat saavat kuitenkin osallistua MM-kisoihin, jos heidän seuransa on jo pudonnut NHL:n pudotuspeleistä ennen sitä. Päällekkäisen ottelukalenterin takia iso osa maailman parhaista pelaajista jää kuitenkin MM-kisoista ulos.

🌍 Missä jääkiekon MM-kisat 2026 pelataan?

Kevään 2026 jääkiekon MM-kisat pelataan Sveitsissä. Otteluita tullaan pelaamaan sekä Zürichissä että Fribourgissa. Sveitsi on järjestänyt MM-kisat useasti vuosien varrella, viimeksi vuonna 2009. Leijonat pelaa kaikki lohkovaiheen ottelunsa Zürichissä.

📅 Kuinka usein jääkiekon MM-kisat pelataan?

Jääkiekon MM-kisat pelataan kerran vuodessa. Yleensä turnaus pelataan kokonaisuudessaan toukokuun aikana. Näin on tehty vuodesta 1930 lähtien, lukuun ottamatta toisen maailmansodan aikaa sekä vuotta 2020, jolloin koronapandemia pakotti perumaan turnauksen.

🇫🇮 Milloin jääkiekon MM-kisat pelataan Suomessa?

Ei ole tiedossa, milloin jääkiekon MM-kisat pelataan seuraavan kerran Suomessa. Suomi isännöi MM-kisoja peräkkäisinä vuosina 2022 ja 2023, joten seuraavaan kertaan voi kulua hieman aikaa. Yleensä MM-kisat tulevat Suomeen noin kymmenen vuoden välein.

🎫 Kuinka voin ostaa lippuja jääkiekon MM-kisoihin?

Lippuja jääkiekon MM-kisoihin voi ostaa turnauksen virallisilta sivuilta. Liput tulevat myyntiin asteittain syksyn 2025 aikana, ja me uutisoimme välittömästi, kun on tiedossa, milloin lippuja kevään 2026 MM-kisoihin on saatavilla.

🏒 Saavatko NHL-pelaajat osallistua MM-kisoihin?

Kyllä saavat. Monella voi tietysti olla vielä NHL-kausi kesken, tai pelaajat voivat pitkän kauden jälkeen olla yksinkertaisesti liian uupuneita tai kärsiä vammoista osallistuakseen MM-kisoihin.

🦁 Viisi legendaarista MM-leijonaa

Petteri Nummelin

Joukkueet: Kiekko-67, TPS, Reipas Lahti, Frölunda, Davos, Columbus Blue Jackets, Lugano, Minnesota Wild, Lukko, Storhammer, TuTo, Nikko Icebucks, PKS

Saavutukset: MM-kulta, 4 MM-hopeaa, olympiahopea, 2 MM-pronssia, 2 Sveitsin mestaruutta ja yksi Suomen mestaruus

Petteri Nummelin on yksi kaikkien aikojen Leinojat-puolustajista ja Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen tehokkain puolustaja. Nummelin edusti Suomea MM-jäällä yhteensä 15 eri kertaa ja on pelannut useammissa MM-kisoissa kuin yksikään toinen suomalainen. Näiden vuosien aikana Nummelin valittiin MM-kisojen tähdistökentälliseen yhteensä neljä kertaa, joista kahtena koko turnauksen parhaaksi puolustajaksi.

Ville Peltonen

Joukkueet: HIFK, San Jose Sharks, Frölunda, Nashville Predators, Jokerit, Lugano, Florida Panthers, Dynamo Minsk

Saavutukset: MM-kulta, 4 MM-hopeaa, olympiahopea, 3 MM-pronssia, 3 olympiapronssia, Sveitsin mestaruus ja kaksi Suomen mestaruutta

Ville Peltonen ei suomalaiselle kiekkoyleisölle esittelyjä kaipaa. Vuoden 1995 maailmanmestari oli yksi legendaarisen Tupu, Hupu ja Lupu -tehokentällisen jäsenistä, ja ratkaisi vuoden 1995 MM-kullan tekemällä finaalissa kypärätempun Ruotsin verkkoon. Peltonen valittiin urallaan myös kolmesti MM-kisojen tähdistökentälliseen.

Saku Koivu

Joukkueet: TPS, Montréal Canadiens, Anaheim Ducks

Saavutukset: MM-kulta, 2 MM-hopeaa, olympiahopea, MM-pronssi, 3 olympiapronssia, 2 Suomen mestaruutta, NHL:n King Clancy -palkinto johtajuudesta ja humanitäärisestä työstä kentän ulkopuolella, NHL:n Bill Masterton -palkinto sisukkuudesta, urheiluhengen osoittamisesta ja omistautumisesta jääkiekolle

Pitkäaikainen Leijonien kapteeni johti Suomen tehokkainta ketjua historian ensimmäiseen maailmanmestaruuteen päättyneissä MM-kisoissa 1995. Myöhemmin Koivusta tuli historian ensimmäinen eurooppalainen, joka valittiin Montréal Canadiensin kapteeniksi, sekä yksi jääkiekkomaailman arvostetuimmista johtajista ja pelaajista.

Mikko Koivu

Joukkueet: TPS, Minnesota Wild, Columbus Blue Jackets

Saavutukset: MM-kulta, U18 MM-kulta, U20 MM-hopea, 2 MM-hopeaa, olympiahopea, U18 MM-pronssi, U20 MM-pronssi, 2 MM-pronssia, olympiapronssi, Suomen mestaruus

Isoveljensä Sakun tavoin myös Mikko Koivu johdatti Leijonat maailmanmestaruuteen – vain 16 vuotta myöhemmin. Yksi historian suurimmista Leijonakapteeneista oli taistelun ja työteliäisyyden ruumiillistuma, joka saapui Leijonapaitaan aina, kun mahdollista. Joukkueen päävalmentajan Jukka Jalosen sanoin vuoden 2011 mestarijoukkue oli ”ennen kaikkea Mikko Koivun joukkue”.

Jarmo Myllys

Joukkueet: SapKo, Ilves, Lukko, Minnesota North Stars, San Jose Sharks, KooKoo, Luleå, Blues, SaiPa

Saavutukset: MM-kulta, U20 MM-hopea, olympiahopea, 3 MM-hopeaa, 2 olympiapronssia, 2 Ruotsin mestaruutta, Suomen mestaruus

Jarmo Myllys on yksi kaikkien aikojen suomalaisvahdeista. Mylly toimi Leijonien ykkösmaalivahtina sekä MM-kultaan päättyneissä Ruotsin MM-kisoissa 1995 että Calgaryn olympialaisissa 1988, joista Suomi saavutti historiansa ensimmäisen arvokisamitalin. Lisäksi Myllys valittiin Kaikkien aikojen Leijonajoukkueen avauskentälliseen pelaajien äänestyksessä vuonna 2010.

Vedonlyöntibonukset jääkiekon MM-kisojen yhteydessä

Erilaisia onlinekasinoita ja vedonlyöntitoimistoja on nykyään niin paljon, että niiden välinen kilpailu on merkittävästi koventunut. Tämän vuoksi yritykset yrittävät houkutella uusia pelaajia erilaisia bonuksia tarjoamalla. Koska kaikilta Suomessa toimivilta vedonlyöntisivustoilta löytyy ETA-lisenssi, on pelaaminen niiden kaikkien kautta turvallista, joten yhtiöiden on erotuttava edukseen muilla tekijöillä.

Vedonlyöntibonukset ovat yksi tapa tarjota uusille pelaajille lisäarvoa. Yleensä bonukset antavat sinulle ylimääräisiä rahavaroja pelaamista varten tai ilmaisia pelikierroksia kolikkopeleissä. Toisin sanoen pystyt nauttimaan pelaamisen tuomasta nautinnosta ja voittomahdollisuuksista käyttämättä siihen omaa rahaa. On monia erilaisia tapoja, miten sivustot kuten uudetkasinot.com tai kasinoilmanlisenssiä.com voidaan muotoilla pelaajien houkuttelemiseksi, mutta yleisin muoto on tervetuliaisbonus. Sen saat, kun rekisteröidyt onlinekasinon tai vedonlyöntisivuston pelaajaksi. Se voi koostua ilmaiskierroksista, bonusrahasta tai näiden yhdistelmästä.

Vedonlyönti jääkiekon MM-kisoista

Suomalaiset ovat tunnetusti jääkiekkokansaa, minkä takia myös jääkiekkovedonlyönti on aina ollut todella suosittua suomalaisten keskuudessa. Jääkiekkovedonlyönti on suosittua läpi syksystä kevääseen kestävän sarjakauden, mutta entistä suositummaksi se tulee aina arvokisojen aikaan – ennen kaikkea keväällä, kun kertoimet jääkiekon MM-kisoihin julkistetaan. Usea vedonlyöntisivusto panostaakin jääkiekkovedonlyöntiin tavallista enemmän juuri arvokisojen aikana. Jääkiekon MM-kisat ovat yksi näistä hetkistä, jolloin vedonlyöntisivustot tarjoavat useita erilaisia kampanjoita tarjouksia tai vedonlyöntivinkkejä, joiden avulla jääkiekkovedonlyönnistä tulee entistä mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi MM-kisoissa on mahdollista veikata esimerkiksi turnauksen pistepörssin voittajaa, turnauksen parhaiten menestyviä joukkueita tai yksittäisten otteluiden lopputuloksia. Jääkiekon MM-kisojen lisäksi myös esimerkiksi olympialaiset houkuttelevat jääkiekkokansaa vedonlyönnin pariin.