ComeOn

Kuva: Wallpaperflare.com

Suomen lopullinen joukkue perjantaina alkaviin miesten jääkiekon MM-kisoihin julkaistiin kisoja edeltävän Tšekin EHT-turnauksen päätyttyä viime viikon lauantaina. Leijonien päävalmentajan Jukka Jalosen mukaan Suomelle on kasassa nälkäinen ja menestysvalmis ryhmä pelaajia.

– Sellainen fiilinki on, että meillä on erittäin hyvä, nälkäinen, motivoitunut, hyvin puolustava ja taisteleva joukkue jalkeilla. Pikkuisen pitää saada hyökkäyspeliä paranemaan. Sellaista kiekollista rohkeutta ja uskallusta, sitä kautta pelirytmiä ja momemtumia meille käännettyä, kommentoi Jalonen Suomen jääkiekkoliiton julkaisemalla videolla.

Monen leijonafanin katseet kääntyivät kuitenkin jälleen joukkueen melko nimettömään nimilistaan. Joukkueen runko on jälleen kerran kasattu pääosin Euroopassa pelaavista pelaajista, ja mukana on vain kaksi NHL:ssä pelaavaa pelaajaa. Lisäksi joukkueesta paistaa kokemattomuus: jopa 14 kisajoukkueen pelaajaa osallistuu elämänsä ensimmäisiin miesten arvokisoihin.

Epäilijöiden olisi kuitenkin syytä muistaa, että samalla reseptillä Leijonat ovat menestyneet ennenkin.

MM-kultaa on voitettu aiemminkin ilman NHL-pelaajien tähtiloistoa

On mahdotonta olla huomaamatta yhtäläisyyksiä Leijonien tämän kevään ja vuonna 2019 maailmanmestaruuden voittaneiden joukkueiden välillä. Myös kaksi vuotta sitten joukkueen runko muodostui Euroopassa pelaavista pelaajista, ja mukana oli niin ikään vain kaksi pelaajaa, joilla oli vyöllään NHL-otteluita.

Kaiken lisäksi myös kevään 2019 MM-joukkue oli täynnä ensikertalaisia. Siinä, missä tämän kevään joukkueessa on mukana 14 miesten arvokisojen ensikertalaista, oli kahden vuoden takaisessa maailmanmestarijoukkueessa MM-kisojen ensikertalaisia jopa 18. Kokemattomuus ei kuitenkaan näkynyt jäällä, kun Leijonat marssivat vastoin ennakko-odotuksia aina mestaruuteen asti.

Harva NHL-pelaajien vähyyttä kauhisteleva muistaa myöskään sitä, että vuoden 2011 maailmanmestaruuden voittaneessa joukkueessa taalaliigan pelaajia oli vain neljä. Myös silloin kisajoukkue koostui pääosin eurooppalaisten seurojen pelaajista, ja myös silloin Suomi kaatoi paperilla kovemmilta näyttäneet vastustajat nimenomaan tiiviin joukkuepelin ansiosta.

Liigan kuumin lupaus on ollut maailmanmestaruuden tae

Suomen maailmanmestarijoukkueilla vuosina 2011 ja 2019 on myös toinen yhteinen nimittäjä. Molemmilla joukkueilla oli nimittäin riveissään Liigan sen hetken kuumin nuori lupaus, joka teki lopullisen läpimurtonsa kansainväliselle jääkiekkohuipulle juuri MM-kultaan päättyneissä MM-kisoissa.

Vuonna 2011 tuota roolia piti hallussaan 19-vuotias Mikael Granlund, joka nousi MM-kisajoukkueeseen huikeasti sujuneen sarjakauden jälkeen koko maan hypetetyimpänä lupauksena. Kaksi vuotta sitten 18-vuotias Kaapo Kakko otti paikkansa kisaryhmästä käytännössä täysin identtisessä tilanteessa. Kumpikin oli lopulta yksi Leijonien sisäisen pistepörssin toinen ja yksi kultajoukkueen avainpelaajista.

Tänä keväänä vastaavan paikan täyttää HIFK:n huippulupaus Anton Lundell. Kuten Granlund ja Kakko, myös 19-vuotias Lundell on elämänsä ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa yksi joukkueen kantavia voimia.

Penkin takana tiedetään, mitä maailmanmestaruuden voittaminen vaatii

Tämän kevään MM-joukkueen kolmas yhteinen tekijä vuosien 2019 ja 2011 joukkueiden kanssa löytyy luonnollisesti penkin takaa. Kaksinkertainen maailmanmestarivalmentaja Jalonen tietää, mitä MM-kullan voittaminen vaatii, ja on yksi maailman kokeneimpia ja osaavimpia valmentajia kansainvälisessä jääkiekossa.

Jos joku, niin juuri Jalonen pystyy toistamaan kahden vuoden takaisen tempun ja repimään maksimaaliset tehot etukäteen hyvin nimettömästä MM-joukkueesta. Suomi ei tälläkään kertaa ole materiaalinsa puolesta MM-kisojen ykkössuosikki, mutta niin kauan kuin Jalonen penkin takana seisoo, voivat Leijonat lähteä jokaiseen turnaukseen luottavaisin mielin.


St. Louis Blues - New York Islanders
Calgary Flames - Boston Bruins