Velobet

Leijonat kohtaa tänä iltana jääkiekon MM-kisojen finaalissa Kanadan. Joukkueen pelaajat ja valmennusjohto uskoo vahvasti omaan peliin ja siihen, että Leijonien tapa tehdä asioita kantaa voittoon.

Paras kolmesta. Niin voisi melkein kuvailla Suomen ja Kanadan välisiä MM-finaaleja viimeisinä vuosina. Joukkueet kohtasivat MM-kisojen finaalissa myös vuosina 2019 ja 2021. Voitot ovat tasan 1–1. Tänä iltana jompikumpi joukkue ottaa niskalenkin ja siirtyy voitoissa johtoon.

– Rehellisesti sanottuna, heidän pelitapansa on hyvin samanlainen kuin meidän. Heillä on myös erinomainen maalivahti, joten finaalista tulee kyllä tosi hyvä taistelu. Me tulemme olemaan valmiita ja päättämään tämän turnauksen voitokkaasti, Kanadan Cole Sillinger vauhkosi lauantaisen välieräottelun jälkeen.

Leijonilla on kuitenkin varmasti sanansa sanottavana Kanadan voitonjuhlien suhteen. Suomi on Jukka Jalosen syksyllä 2018 alkaneen toisen valmennuskauden aikana pelannut kolme arvoturnausta, joissa kaikissa on irronnut finaalipaikka. Kolmesta finaalista käteen on jäänyt yksi MM-kulta ja yksi olympiavoitto.

Maailmanrankingin ykköseksi noussut Suomi onkin Jalosen alaisuudessa ollut lähes voittamaton ratkaisuotteluissa. Takana on 11 pudotuspeliottelua, joista Leijonat on hävinnyt vain yhden – vuodentakaisen MM-finaalin Kanadalle.

Aiemmista kokemuksista onkin mahdollista ammentaa myös tämän illan finaaliin.

– Tiedetään, että ollaan pystytty siihen aiemmin, ja se antaa itseluottamusta. Kukaan ei meidän kopissa epäile kykyjään, Leijonien Harri Pesonen sanoi voittoon päättyneen USA-välierän jälkeen.

Aina voitot eivät ole kuitenkaan irronneet helpolla. Tässäkin turnauksessa Leijonat on joutunut takaa-ajoasemaan sekä puolivälierässä Slovakiaa että välierässä USA:ta vastaan. Vaikeat hetket on kuitenkin lähes poikkeuksetta onnistuttu kääntämään voitoksi. Se osoittaa kypsyyttä, jota ei saa kuin yhteisten kokemusten kautta.

– Kyllä se kokemus auttaa. Se on selvä, että kun pelaajat on olleet samassa paikassa aiemmin ja kääntäneet aiemminkin vaikeita hetkiä omaksi edukseen, niin se kertoo siitä, että joukkueessa on kärsivällisyyttä ja ne uskoo omaan peliinsä, Jalonen avasi päivää ennen finaalia.

Usko omaan peliin onkin jotain, mikä on kummunnut jokaisen leijonapelaajan puheista pitkin turnausta. Kukaan joukkueessa ei epäile, etteikö nykyisellä sapluunalla voisi saavuttaa menestystä.

– Kyllä tässä kumpuaa sisäinen luottamus meidän toimintaan, Marko Anttila sanoi lauantaina jälleen yhteen voittoon päättyneen pudotuspeliottelun jälkeen.

– Kyllä me luotetaan siihen, että kun me pelataan hyvin meidän omaa peliä, niin saadaan varmasti paikkoja. Ja kun ollaan johtoasemassa, niin tiedetään, ettei me kauheasti vastustajalle anneta, sanoi perjantaina niin ikään kaikissa Jalosen kauden turnauksissa mukana ollut Atte Ohtamaa.

Jalonen onkin ennen kaikkea prosessivalmentaja. Mitään Leijonien tekemisessä ei katsota irrallaan kokonaisuudesta, vaan kaikki toiminta altistetaan prosessille. Jos joku yksittäinen pelaaja ei palvele kokonaisuutta, tätä ei oteta joukkueeseen. Jos yksittäisestä ottelusta tulee hyvä tulos, mutta peli ei ole osoittanut kehittymisen merkkejä, Jalonen ei ole tyytyväinen.

Leijonien kantava teema Jalosen ajan arvokisoissa onkin ollut jatkuvat kehittyminen. Pelin ei tarvitse olla valmista heti turnauksen alussa, mutta sen on parannuttava peli peliltä. Niin on käynyt myös tänä keväänä kotikisoissa.

Pelin kehittyminen on näkynyt etenkin otteluiden ratkaisuhetkillä. Kun jokainen pelaaja luottaa siihen, että systeemin mukainen pelaaminen tarjoaa riittävät ratkaisunpaikat, ei kenenkään tarvitse yrittää ottaa ratkaisijan viittaa omille harteilleen eikä kukaan ala puristaa mailaa.

– Varmasti se joukkueen yhtenäisyys. Me ollaan pystytty olemaan vahvimmillamme niinä hetkinä, kun pelejä ratkotaan. Usein on pelattu kolmannet erät hyvin. Sellainen kärsivällisyys ja luotto omaan tekemiseen on tärkeä asia, Ohtamaa kertoo.

– Meidän systeemi on hyvä. Ja monella on kokemusta näistä peleistä. Se auttaa, kun ei tarvitse turhaan puristaa, Saku Mäenalanen naulaa.

Myös fyysisen kunnon osalta Suomi on usein näyttänyt vastustajaansa paremmalta. Osittain syynä on pitkä leiritys, jonka aikana luodaan kovat pohjat fyysiselle kunnolle. Osittain taas siitä, että Suomi pelaa poikkeuksellisesti neljällä täydellä kentällisellä, eikä kuormita avainpelaajiaan puhki.

– Kyllä me lähdetään siitä, että kun 60 minuuttia on taulussa, me ollaan parempia. Jo monta vuotta se on kallistunut meidän suuntaan pelin edetessä. Molemmat joukkueet ovat parhaimmillaan ottelun alussa, mutta jos vain toinen jaksaa lopussa, se on meidän vahvuus. Me ei hyydytä. Jollain toisella virheiden määrä voi lisääntyä. Sen takia me ei kolmansia eriä ole moneen vuoteen hävitty, Jalonen sanoi perjantaina.

Mäenalanen on samaa mieltä.

– Paljon pelejä on voitettu niin, että ollaan jaksettu jauhaa se 60 minuuttia. Usein ne on maalin pelejä olleet, mutta yleensä ollaan voitettu. Luotetaan siihen nytkin.

Leijonat onkin lähes järjestäen onnistunut kääntämään tiukat pelit edukseen. Yhdestätoista Jalosen ajan pudotuspeliottelusta seitsemän on ratkennut yhden maalin erolla. Suomi on hävinnyt näistä vain yhden.

– Pudotuspelit on aina kovia paikkoja. Maalin pelejä. Ollaan kuitenkin yleensä oltu näissä maalin peleissä niskan päällä, Jalonen pohtii.

Näin vankka pelillinen selkänoja on jotain, mitä ei yhden turnauksen aikana voi kuroa kiinni. Siinä, missä Kanada käytännössä kasaa turnausjoukkueensa aina nollista valmentajia myöden, on Suomi rakentanut omaa prosessiaan rauhassa vuosikausia.

Kaikki kotikisojen pelaajat ovat pelanneet Jalosen alaisuudessa ainakin yhdet arvokisat ennen tätä kevättä. Suurin osa kahdet tai kolmet. Siinä piilee Leijonien suurin etu MM-finaalissa.

– Meillä on luotto siihen, että meidän tavalla pelata voi saavuttaa hyviä asioita ja mennä pitkälle, Hannes Björninen kommentoi jo ennen turnausta.


St. Louis Blues - New York Islanders
Calgary Flames - Boston Bruins