ComeOn

Jere Sallinen ei ole onnistunut kakkossentterin roolissa odotetusti, ja jää todennäköisesti kokoonpanon ulkopuolelle perjantaina, kun Antti Suomela palaa Leijonien kakkosketjun keskelle. Suomelan paluu tarjoaa Leijonille vaihtoehdon pyörittää sentterinelikkoa useammalla kuin yhdellä tavalla.

Suomen joukkue kärsii tällä hetkellä harvinaisen maalinteko-ongelman kanssa. Vaikka Ranskaa vastaan Leijonat onnistui maalinteossa viidesti, on todellisia huippumaita vastaan verkko heilunut kahdessa ottelussa vain kahdesti.

Lisäksi joukkueen kärkiyksilöitä vaivaava tehojen puute on lähes krooninen. Esimerkiksi Ranskaa vastaan ykkösketju onnistui toki kerran ylivoimalla ja kerran tyhjään maaliin, mutta muut maalit olivat alaketjujen tekemiä. Ruotsia vastaan ainoasta maalista vastasi kolmoskenttä.

Etenkin Leijonien kakkosketjun tehottomuus on todellinen huolenaihe. Ketjun laidoilla pelaavat NHL-vahvistukset ja joukkueen profiilipelaajat Kaapo Kakko ja Joel Armia, jotka ovat Antti Suomelan loukkaannuttua saaneet sentterikseen Jere Sallisen. Kolmikko on tehnyt koko turnauksessa vain yhden maalin.

Kolmessa yhdessä pelaamassaan ottelussa Suomen toisen tulosketjun kaksi tähtilaituria on saanut aikaiseksi vain seitsemän maalia kohti suuntautunutta laukausta. Lisäksi ketjun väläytykset, joita on kyllä ollut, ovat olleet enemmän jommankumman NHL-pelaajan henkilökohtaisen taidon tulosta kuin kollektiivisia onnistumisia.

Katseet kohdistuvat väistämättä sentteriksi hätäkomennuksella asetettuun Salliseen, joka on kadonnut hyökkäyspelillisesti kuvasta lähes täysin jouduttuaan kakkosketjun keskelle.

SM-liigassa kyllä hyvää tulosta tahkonnut espoolainen on kansainvälisissä peleissä enemmän luotettava kahden suunnan työjuhta kuin tulosyksikön pelillinen moottori. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Harri Pesonen, jonka kisapassi jätettiin alun perin leimaamatta, iski tällä kaudella Sveitsin liigassa enemmän tehoja kuin Sallinen. Puhtaan pistetehtailun takia ei EHC Biel-Bennen hyökkääjää siis kisajoukkueeseen otettu.

Lisäksi Sallinen on kuitenkin luonteeltaan enemmän laituri kuin keskushyökkääjä. Hän on toki Sveitsissä pelannut paljon sentterin roolissa, mutta maajoukkueessa kokemusta keskushyökkääjän tontilta ei juuri ole. Tulikasteen saaminen sentterin roolissa MM-kotikisoissa, tulosyksikössä ja NHL-pelaajien välissä on yhtälö, joka lataa Sallisen niskaan todella kovat paineet.

Tilastot eivät tue Sallisen peluuttamista sentterinä

Vaikka espoolainen onkin äärimmäisen hyvä jääkiekkoilija ja todella pidetty persoona joukkueen sisällä, eivät tilastot valitettavasti tue hänen peluuttamistaan kakkosketjun keskushyökkääjänä ollenkaan.

Se, ettei Sallinen ole pystynyt ruokkimaan tähtilaitureitaan, kertoo omaa kieltään siitä, millainen hän on pelintekijänä. Kun myöskään Armia tai Kakko eivät ole peliä rakentavia pelaajia, puuttuu ketjusta se kiekollinen moottori, joka tarjoaisi ketjukavereilleen lättyä vauhtiin ja löytäisi hyökkäyspäässä ovelilla syötöillään joukkuetoverin lavan maalintekosektorilta.

Ajoittain tuntuu, että Sallinen on yrittänyt jopa turhaan yrittänyt olla jotain, mitä hän ei pelaajatyypiltään ole. Ruotsin ainoa maalia esimerkiksi syntyi, kun Bluesin kasvatti antoi keskialueella auttamattoman vaikean syötön, jonka ruotsalaiset käänsivät vastahyökkäykseksi.

Samalla Sallisen puolustuspelaaminen on kärsinyt. Vaikka plusmiinustilasto on nykyjääkiekkoon hieman huonosti sopiva, kelpaa se joukkueen sisäiseen vertailuun aivan hyvin. Ja tuossa tilastossa Sallinen on selvästi Leijonien heikoin pelaaja. Kaikki kakkosketjun hyökkääjät löytyvät neljän eniten miinuksia keränneen pelaajan joukosta.

Lisäksi Sallinen on tähän asti ollut Leijonien heikoin aloittaja. Ennen Ranska-ottelua espoolainen oli Suomen senttereistä ainoa, jonka aloitusten onnistumisprosentti oli alle 50. Aloitukset ovat Jukka Jalosen valmentamassa kiekossa suuressa roolissa, sillä leijonakäskyttäjä haluaa joukkueensa kontrolloivan peliä kiekollisena.

Suomela palaa omalle paikalleen

Muutos tilanteeseen on kuitenkin tulossa. Torstain harjoitusten perusteella Suomela palaa kokoonpanoon perjantain Unkari-otteluun ja ottaa paikkansa kakkosketjun keskeltä. Sallinen puolestaan jää harjoitusten perusteella kokoonpanon ulkopuolelle.

Kyseessä on Leijonien kannalta todella hyvä uutinen, joka kuitenkin sisältää myös riskejä. Suomelan vamman laadusta ei ole medialle hiiskuttu mitään, mutta ilmeistä on, ettei edes maajoukkueen sisällä tiedetä tarkasti, kuinka vakavasti loukkaantumisesta on kyse. Alun perin Suomelan kohdalla puhuttiin vain yhden pelin väliin jättämisestä, mutta sitten sairasloma venyi kahteen. Tämän jälkeen sentterin oli tarkoitus palata keskiviikon otteluun, kunnes jopa maajoukkueen valmennuksen yllätykseksi kuntoutuminen ottikin sen verran takapakkia, ettei Suomelaa kokoonpanoon laitettukaan.

Suomelan kaltaista taitavakätistä sentteriä Leijonien kokoonpano kaipaa kipeästi. Kiekko-Espoon kasvatin pelikunto on kuitenkin tässä kohtaa vielä arvoitus, ja vastaus siihen saadaan vasta perjantain ottelussa.

Suomela on myös vielä katsomaton kortti MM-kisoissa. Avausottelussa USA:ta vastaan ensi kaudeksi Lausannen riveihin siirtyvä hyökkääjä katosi kuvasta täysin. Aikaisemmalta uraltaan Suomelalla on plakkarissa yhdet MM-kisat, keväältä 2018, joissa hän jäi kuitenkin statistiksi ja pelasi vain neljä peliä.

Toki Suomela valittiin päättyneellä kaudella Ruotsin liigan parhaaksi pelaajaksi, joten lähtökohtaisesti hänen tasonsa pitäisi riittää tulosyksikköön MM-jäillä.

Vaihtoehtoja sentteriksi

Jos Suomelan loukkaantuminen kuitenkin estää miehen täysimittaisen paluun, tai jos kakkosketjuun täytyy jostain muusta syystä hakea toista sentteriä, on Jalosella valmennustiimeineen vielä yksi ässä hihassa.

Maailman parhaisiin hyökkääjiin lukeutuva Mikko Rantanen pystyy pelaamaan myös keskushyökkääjänä. TPS:n kasvatti on pelannut sentterin roolia kovalla tasolla NHL:ssä, kun Colorado on kärsinyt loukkaantumishuolista, eikä hyökkääjän pistetehtailu ole noina pätkinä kärsinyt ollenkaan.

Jalonen on kommenttiensa perusteella haluton erottamaan Rantasta Sakari Mannisesta ja Teemu Hartikaisesta ykkösketjussa, mutta pakon edessä tämäkin ratkaisu on varmasti pöydällä.

– Voidaan me harkita, mutta en minä usko siihen, että jos jollain ei peli kulje, se vaihtamalla jotakin… Jos ei itsellä homma hoidu, niin yhtäkkiä se kamppailisi ja liikkuisi paremmin muiden kanssa. Ei se niin mene, Jalonen sanoi Ranska-ottelun jälkeen medialle.

Kaiken kaikkiaan Leijonien sentteritilanne on Suomelan paluun myötä melko terveellä pohjalla. Kaikki toki toivovat, että Oskarshamnissa hurjat tehot iskenyt keskushyökkääjä löytää tulosvireensä Armian ja Kakon keskellä ja Suomen ketjulotto loksahtaa kohdalleen. Jos niin ei kuitenkaan käy, voi Jalonen ryhmineen pyörittää palettia ympäri ja käyttää Rantasta sentterinä, jos luottoa Salliseen ei enää ole.

– Nykyjengeissä täytyy olla sellaisia pelaajia, jotka on monipuolisia. Aina voi turnauksen aikana käydä jotain. Koskaan ei tiedä, mitä pelien aikana näin pitkässä turnauksessa tapahtuu. Eli tietysti meillä on iso kuva mietittynä ja erilaisiin vaihtoehtoihin on varauduttu, Leijonien GM Jere Lehtinen kertoi Jääkiekon-MM.comille ennen turnausta.


Boston Bruins - Vegas Golden Knights
Columbus Blue Jackets - Carolina Hurricanes