Jääkiekon nuorten MM-kisat 2022 lähestyvät kovaa vauhtia ja uusia tähtiä syntyy jälleen. Mutta kuka tulee olemaan turnauksen MVP eli arvokkain pelaaja?

Jääkiekon-MM.com tulee seuraamaan isosti Kanadassa joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana pelattavia nuorten MM-kisoja. Sitä ennen tunnelmaan virittäydytään kuitenkin erilaisin juttusarjoin ja tässä uusimmassa juttusarjassa tehdään katsaus historian osalta yksittäisiin pelaajiin.

Nämä tässä juttusarjassa esiteltävät pelaajat eivät kuitenkaan ole ketä tahansa pelaajia, vaan heistä jokainen on valittu nuorten MM-kisoissa MVP:ksi eli turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Me haluamme siis lähteä tarkastelemaan sitä, mitä heille tapahtui tai on tapahtunut sen jälkeen, kun koko maailma aukeni heidän eteensä ja tie tähtiin oli niin sanotusti pedattu valmiiksi.

Kussakin juttusarjan osassa tullaan esittelemään neljä MVP:ksi valittua pelaajaa. MVP-valintoja on tehty nuorten MM-kisojen osalta vasta vuoden 2002 MM-kisoista lähtien, joten kaiken kaikkiaan tässä juttusarjassa tullaan esittelemään yhteensä 20 pelaajaa.

Tässä ensimmäisessä osassa vuoroon pääsevät sellaiset nimet kuin Michael Cammalleri, Marc-Andre Fleury, Zach Parise ja Patrice Bergeron.

Michael Cammalleri

Nuorten MM-kisat | 2002 | MVP

Vaikka Michael Cammalleri teki Michiganin yliopistojoukkueessa kaudella 2000-01 pelaamissaan 42 ottelussa maukkaat tehot 29+32=61, ja onnistui kohtalaisesti myös nuorten MM-kisoissa tehden seitsemään otteluun tehot 4+2, valittiin hänet vuoden 2001 NHL Draftissa maailman kovimpaan kiekkoliigaan vasta toisella varauskierroksella. Tarkalleen ottaen Cammallerin varausnumero oli 49 ja hänet varasi Los Angeles Kings.

Mikäli Cammalleri olisi laittanut vuoden 2001 nuorten MM-kisoissa pystyyn samanlaisen näytöksen kuin hän laittoi vuotta myöhemmin samoissa karkeloissa, olisi varausvuoro ollut huomattavasti korkeampi. Tämä kanadalaishyökkääjä iski nimittäin varakapteenin roolissa seitsemään pelaamaansa otteluun tehot 7+4=11 ja voitti sekä turnauksen maali- että pistepörssit. MM-kultaan saakka se ei kuitenkaan riittänyt, sillä Tšekissä pelatussa MM-finaalissa Venäjä oli parempi numeroin 5-4. Finaalitappiosta huolimatta Cammalleri valittiin kuitenkin MM-turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi, joskin tässä tulee huomioida, että valinta tehtiin jo ennen MM-finaalia.

Cammalleri pelasi kauden 2001-02 vielä yliopistosarjassa, mutta sen jälkeen edessä oli siirto NHL:ään, ja Los Angeles Kingsin riveihin. Cammallerin ensimmäiset kaksi kautta menivät NHL:n ja AHL:n väliä seilaten, ja työsulkukauden 2004-05 hän vietti kokonaisuudessaan farmin puolella, takoen 79 otteluun huimat 109 tehopistettä. Kaudella 2005-06 nähtiinkin sitten tämän kanadalaispelurin läpimurto maailman kovimpaan kiekkoliigaan, kun hän teki Kings-paidassa 80 runkosarjaotteluun tehot 26+29=55.

Lopulta Cammalleri pelasi NHL:ssä aina vuoteen 2018 saakka, tehden vielä viimeisellä NHL-kaudellaan Kingsin ja Edmonton Oilersin paidassa 66 otteluun tehot 7+22=29. Hänen uransa paras kausi oli 2008-09, kun hän tehtaili Calgary Flamesille 81 runkosarjaottelussa huipputehot 39+43=82. Hän edusti NHL:ssä edellä mainittujen seurojen lisäksi myös Montreal Canadiensia ja New Jersey Devilsiä. Kaiken kaikkiaan Cammalleri pelasi NHL:ssä 906 runkosarjaottelua ja teki niissä tehot 294+348=642. Pudotuspeleissä hän pelasi piste per peli -keskiarvolla, tehden 32 ottelussa tehopisteet 17+15=32.

Cammalleri ei päässyt NHL-urallaan nostamaan Stanley Cupia käsivarsilleen, eikä myöskään mahtunut missään vaiheessa Kanadan olympiajoukkueeseen, mutta aikuisten MM-kultaa hänen palkintokaapistaan löytyy vuodelta 2007. Henkilökohtaisella tasolla kaikkein vaikuttavin suoritus oli NHL:n pudotuspelien maalipörssin voitto keväällä 2010, kun hän iski Canadiens-paidassa 19 otteluun tehot 13+6=19. Tuolloin joukkueen matka päättyi konferenssifinaaleissa, kun Philadelphia Flyers oli parempi voitoin 1-4; tuon lähemmäksi Cammalleri ei koskaan päässyt Stanley Cupia.

Marc-Andre Fleury

Nuorten MM-kisat | 2003 | MVP

Edelleen maailman kovimmassa kiekkoliigassa, NHL:ssä, pelaava kanadalaismaalivahti Marc-Andre Fleury loisti vuodenvaihteessa 2002-03 pelatuissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Hänestä ei ollut torjumaan vaahteranlehtipaitoja MM-kultaan, sillä Kanada hävisi Halifaxissa pelatun MM-finaalin Venäjälle numeroin 2-3.

Tappio MM-finaalissa ei kuitenkaan himmentänyt millään tavalla NHL:n kykyjenetsijöiden näkemyksiä tuolloin nuoresta kanadalaismaalivahdista. Tuon kyseisen MM-turnauksen tähdistökentälliseen nimetystä sekä myös parhaaksi maalivahdiksi valitusta Fleurysta tuli nimittäin vuoden 2003 NHL:n varaustilaisuudessa ensimmäisenä NHL:ään varattu pelaaja, kun Pittsburgh Penguins käytti ykkösvarausvuoronsa häneen. Tokikaan tuo valinta ei perustunut pelkästään Fleuryn edesottamuksiin nuorten MM-jäillä, sillä hän oli esiintynyt edukseen myös Quebecin junioriliiga QMJHL:ssä, Cape Breton Screamingin maalilla.

NHL-varauksensa jälkeisellä kaudella, 2003-04, Fleury aloitti pelinsä QMJHL:n puolella. Kutsu kävi kuitenkin kesken kauden Pittsburgh Penguinsin matkaan ja loppujen lopuksi hän ehti pelata kyseisellä kaudella 22 ottelua pennsylvanialaisseuran paidassa. Tilastollisesti hänen suorittamisensa ei ollut vielä toivotulla tasolla, joten seuraavan kauden NHL-työsulku tuli Fleuryn kannaltaan hyvään saumaan, tarjoten hänelle ylimääräisen vuoden kehittyä AHL:n puolella.

Käytännössä ottaen Fleury onkin ollut sitten kaudesta 2005-06 lähtien NHL-tasolla ykkösmaalivahti. Hän oli pitkään sitä nimenomaan Penguinsin paidassa, torjuen joukkueensa kauden 2008-09 päätteeksi Stanley Cup -voittoon. Lopulta hän edusti yhtä ja samaa seuraa aina vuoteen 2017 saakka, voittaen Stanley Cupin myös kausina 2015-16 ja 2016-17, kunnes hän päätyi NHL:n laajennusdraftissa Vegas Golden Knightsin väreihin kesällä 2017. Vegasissa hän ehti pysäyttää kiekkoja vuoteen 2021 saakka, kunnes hänet kaupattiin tuon vuoden kyseisenä kesänä hieman yllättäen Chicago Blackhawksiin; yllättävän asiasta teki se, että hän oli torjunut myös Golden Knightsin heti seuran tulokaskaudella Stanley Cup -finaaleihin ja kaudella 2020-21 hänet valittiin koko NHL:n parhaaksi maalivahdiksi.

Kaiken kaikkiaan Fleuryn matka alle 20-vuotiaiden MM-kisojen MVP-valinnasta tähän päivään saakka on ollut kertakaikkisen upea. Hän on päässyt nostamaan koko jääkiekkomaailman himoituimman pystin, Stanley Cupin, käsivarsilleen kolme kertaa. Hän on esiintynyt lukuisissa NHL:n All Star -tapahtumissa ja päässyt juhlimaan Kanadan maajoukkueessa olympiakultaa 2010. Kun tähän lisätään jo tuo edellä mainittu Vezina-voitto eli NHL:n parhaan maalivahdin titteli – vieläpä 36 vuoden iässä – on Fleury luonut lähes vertaistaan vailla olevan pelaajauran.

Tällä hetkellä Fleury pelaa nykyisen NHL-sopimuksensa viimeistä vuotta, ja NHL-kauden 2021-22 jälkeen hänestä on siis tulossa rajoittamaton vapaa agentti. Tuo status tarkoittaa sitä, että hän on vapaa valitsemaan itselleen minkä tahansa seuran ja mitä luultavimmin valtaosa Penguins-faneista toivoo hänen saapuvan takaisin Pittsburghiin päättämään pelaajauransa. Nähtäväksi kuitenkin jää, toteutuuko tuo Penguins-fanien toive, päätyykö Fleury valitsemaan jonkin toisen NHL-seuran vai päättyykö pelaajaura jo tulevana kesänä.

Mutta oli sitten Fleuryn ratkaisu mikä tahansa, taakseen hänen ei tarvitse missään nimessä katuen katsella.

Zach Parise

Nuorten MM-kisat | 2004 | MVP

Zach Parisesta tuli vuonna 2004 pelatuissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa historian ensimmäinen yhdysvaltalaispelaaja, joka valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Hän täydensi samalla oman huikean ansioluettelonsa juniorikisojen osalta, sillä aiemmin hän oli voittanut alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa MM-kultaa ja sama tapahtui näissä kyseisissä nuorten kisoissa. Samalla Parise pokkasi itselleen kaikki mahdolliset henkilökohtaiset tittelit: kuudessa ottelussa tehot 5+6=11 iskenyt yhdysvaltalainen valittiin paitsi turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi, myös arvokkaimmaksi pelaajaksi eli MVP:ksi.

NHL:ään Parise oli varattu jo vuotta aiemmin, kun New Jersey Devils varasi hänet vuoden 2003 NHL Draftin ensimmäisellä kierroksella, kaiken kaikkiaan 17. pelaajana. Ennen NHL-varaustaan Parise oli tehnyt Pohjois-Dakotan yliopistojoukkueessa 39 otteluun tehopisteet 26+35=61. Nuorten MM-kisoissa pelatessaan hän edusti edelleen samaista yliopistojoukkuetta, mutta kaudeksi 2004-05 hän siirtyi ammattilaiseksi. Parise ei kuitenkaan murtautunut vielä kyseisellä kaudella NHL:ään, vaan hän vietti sen AHL:ssä – tehden 73 ottelussa tehot 18+40=58.

Läpimurto NHL:ään tapahtui kuitenkin kaudeksi 2005-06 ja hän teki tulokaskaudellaan 81 runkosarjaottelussa tehot 14+18=32. Seuraavalla kaudella hän lähestulkoon tuplasi pisteensä ja kaudella 2008-09 hän iski täydessä 82 ottelun runkosarjassa ennätyspisteensä 45+49=94. Seuraavallakin kaudella hän oli vielä 82 tehopisteen mies, mutta tietynlainen hiipuminen oli käynnistynyt – siis puhtaasti pisteiden valossa.

Kauden 2011-12 jälkeen Parisesta tuli rajoittamaton vapaa agentti ja hän päätti tuossa vaiheessa jättää Devilsin, jonka hän oli viimeisellä kaudellaan kipparoinut Stanley Cup -finaaleihin saakka. Hän teki massiivisen 13 vuoden ja 98 miljoonan dollarin sopimuksen Minnesota Wildin kanssa, mikä aiheutti melkoista kohinaa NHL-piireissä. Wildiin siirryttyään Parisen kausikohtaiset pistemäärät asettuivat noin 40-65 tehopisteen välimaastoon. Hän alkoi kuitenkin hiljalleen kärsiä vakavista selkäongelmista, jotka näkyivät pudonneina ottelumäärinä sekä myös asteittaisina haasteina kaukalon puolella; myös hänen pelaajauransa oli jossain vaiheessa uhattuna.

Minnesotan hän jätti taakseen, kun Wild päätti ostaa ulos hänen jättimäisen sopimuksensa viimeiset neljä kautta. Tuon Wildin ratkaisun myötä Parise tulee tienaamaan 833 333 dollaria aina vuoteen 2029 saakka eli hänen ollessaan noin 45-vuotias. Mutta ei tämä arvostettu yhdysvaltalaispelaaja ole vielä pelaajauraansa päättänyt, vaan nykyisin hän kiekkoilee New York Islandersin paidassa, tehtyään seuran kanssa yhden vuoden ja 750 000 dollarin arvoisen minimisopimuksen. Tällä hetkellä Parise menee siis kausi kerrallaan, mutta eittämättä pelaajaura alkaa olla jo hyvin pitkälti ehtoopuolella.

Vaikka Parise on kuulunut vuosikausien ajan NHL:n arvostetuimpien pelaajien joukkoon, on menestys kiertänyt hänet kaukaa sekä joukkue- että myös henkilökohtaisella tasolla. Häneltä löytyy palkintokaapistaan olympiahopeaa vuodelta 2010, minkä lisäksi hänet on NHL:ssä nimetty kertaalleen liigan tähdistötapahtumaan (2008-09). Hän on myös voittanut kertaalleen NHL:n pudotuspelien maalipörssin, keväällä 2012, kun hän teki 24 ottelussa tehot 8+7=15.

Kaiken kaikkiaan Parise on pelannut toistaiseksi NHL-urallaan 1 083 runkosarjaottelua ja tehnyt niissä tehot 394+421=815. Pudotuspeleissä hänelle on kertynyt 105 ottelua, tehopistein 37+43=80.

Patrice Bergeron

Nuorten MM-kisat | 2005 | MVP

Yhä tänä päivänä maailman kovimmassa kiekkoliigassa, NHL:ssä, faneja Boston Bruinsin paidassa ihastuttavan Patrice Bergeronin tarina on hieman erilainen, mitä tulee hänen pelaamiseen nuorten MM-kisoissa. Hänet varattiin vuonna 2003 NHL:ään toisella varauskierroksella, ja tarkalleen ottaen numerolla 45. Hän raivasi tiensä välittömästi varauksensa jälkeen Bruinsin NHL-miehistöön, pelaten tulokaskaudellaan 71 runkosarjaottelua ja tehden tehot 16+23=39 sekä seitsemän pudotuspeliottelua pistein 1+3. Tämän vuoksi häneltä jäivät nuorten MM-kisat väliin, mutta sen sijaan hän pelasi keväällä 2004 Kanadan miesten maajoukkuepaidassa MM-kisoissa, voittaen aikuisten maailmanmestaruuden.

Seuraavana vuotena NHL ajautui kuitenkin työsulkuun. Tämä tarkoitti sitä, että Bergeron suuntasi pelaamaan Boston Bruinsin farmiseura Providence Bruinsiin. AHL:ssä pelaaminen mahdollisti tälle erinomaiselle kahden suunnan sentterille osallistumisen myös nuorten MM-kisoihin, mikä ei olisi ollut mahdollista, mikäli NHL-kausi olisi pelattu normaalisti; häntä ei siis oltaisi koskaan nähty nuorten MM-jäillä. Tuosta alle 20-vuotiaiden MM-turnauksesta muodostuikin ikimuistoinen Bergeronille. Hän iski kuuteen otteluun erinomaiset tehot 5+8=13 ja kisat päättyivät Kanadan kultajuhliin. Bergeron valittiin turnauksen tähdistökentälliseen, hän voitti turnauksen pistepörssin ja hänet valittiin turnauksen MVP:ksi.

Bergeron onkin tottunut menestymään läpi pelaajauransa sekä henkilökohtaisella tasolla että myös joukkuetasolla. Vuonna 2010 hän oli voittamassa olympiakultaa, Vancouverin olympialaisissa, ja kun keväällä 2011 Bruins juhli Stanley Cup -voittoa, pääsi Bergeron vain 25 vuoden iässä niin sanottuun kolmen kullan klubiin. Ja millä tavalla tuo tapahtui – Bergeron nimittäin iski itse Stanley Cup -voiton ratkaisseen maalin. Sittemmin Bergeron on voittanut myös toistamiseen olympiakultaa, vuonna 2014 Sotshissa, ja hänellä on tilillään myös World Cup -voitto syksyltä 2016.

Nykyisin 36-vuotias Bergeron edustaa edelleen yhtä ja samaa seuraa, siis NHL:n osalta eli Boston Bruinsia. Uransa varrella hänet on valittu peräti neljä kertaa NHL:n parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi (Frank J. Selke Trophy). Sen lisäksi häneltä löytyy palkintokaapistaan, NHL:n jakamien henkilökohtaisten palkintojen osalta, sekä King Clancy Trophy, NHL Mark Messier Leadership Award että myös NHL Foundation Player Award. Bergeron on kuulunut jo vuosikausien ajan myös NHL:n parhaiden aloittajien joukkoon, ja kahdesti hänellä on ollut NHL:n paras aloitusprosentti runkosarjassa. Sen lisäksi hän on voittanut kertaalleen NHL:n tehotilaston eli niin sanotun plus-/miinustilaston. Hän on ollut myös kahdesti mukana NHL:n All Star -tapahtumassa.

Toistaiseksi Bergeron on pelannut NHL-urallaan 1 167 runkosarjaottelua ja tehnyt niissä tehot 384+555=939, tehotilaston ollessa +233. Pudotuspeleissä hänet on nähty 160 ottelussa, viimeistellen niissä 46 maalia ja jakamalla 74 maaliin johtanutta syöttöä.


USA - Suomi