Kuva: Wallpaperflare.com
Nuorten MM 2016: kotiyleisö, kaikkien aikojen rosteri ja Suomen jääkiekkohistorian paras päävalmentaja olivat menestyksen tae. Mutta, miten Nuoret Leijonat eteni maailmanmestaruuteen? Kyseessä on Jääkiekon-MM.com-sivuston viisiosaisen juttusarjan toiseksi viimeinen osa.
Nuorten MM 2016: mitkä maat olivat mukana?
Aivan, kuten vuonna 1998, kun Nuoret Leijonat voitti MM-kotikisoissa historian toisen maailmanmestaruutensa, myös tällä kertaa pelipaikkana oli Suomi ja tarkemmin sanottuna Helsinki. Kisat pelattiin tutulla systeemillä eli ensiksi vuorossa oli kaksi alkulohkoa, ja siihen päälle pudotuspelit/putoamissarja.
Helsingin MM-kisojen A-lohkossa pelasivat Kanada, Ruotsi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. B-lohkossa jatkopaikoista lähtivät puolestaan mittelöimään kisaisäntä Suomen ohella Slovakia, Tšekki, Valko-Venäjä ja Venäjä.
Suomen tie alkulohkossa:
Suomi pääsi jälleen kerran avaamaan, aivan kuten kahden edellisen maailmanmestaruusvuotensa kohdalla, MM-kisat ennakkoon sillä helpoimmalla ottelulla. Nuoret Leijonat ei jättänytkään mitään arvailujen varaan, kun Valko-Venäjä jätettiin jyrän alle 6-0-lukemin. Suomen maaleista vastasivat kahdesti osunut Jesse Puljujärvi sekä yhden osuman viimeistelleet Patrik Laine, Sami Niku, Sebastian Repo ja Mikko Rantanen. Nollapelin Nuorten Leijonien maalilla torjui Veini Vehviläinen.
Alkulohkon toisessa ottelussa vastaan luisteli ennakkoon se pahin vastustaja eli Venäjä. Suomi karkasi ajassa 20:53 jo 3-1-johtoon, kun Aleksi Saarela iski maalin – Sebastian Ahon ja Laineen osuttua aiemmin. Hieman ennen ottelun puoliväliä käynnistyi kuitenkin Venäjän täydellinen näytös. Joukkue takoi aikavälillä 28:48-36:05 kiekon neljästi Vehviläisen selän taakse ja yhtäkkiä tilanne olikin 5-3 Venäjän eduksi. Vaikka Saarela kavensi illan toisellaan tilanteeksi 4-5, heti päätöserän alkajaisiksi, Suomi ei toipunut toisen erän shokistaan ja Venäjä voitti ottelun 6-4.
Slovakiaa vastaan Suomen piti päästä ennakkoon helpolla, mutta alun perusteella tarina oli täysin toinen, kun ajassa 11:55 taululla komeilivat Slovakian 2-0-johtolukemat. Suomi takoi kuitenkin seuraavat viisi maalia, Ahon osuessa kahdesti ja Saarelan, Roope Hintzin ja Puljujärven kertaalleen. Slovakia kavensi vielä ajassa 45:27 tilanteeksi 3-5, mutta Laineen, Kasperi Kapasen ja Kasper Björkqvistin maalit riittivät lopulta vakuuttavaan 8-3-voittoon.
Alkulohkon päätösottelussa Tšekkiä vastaan Nuoret Leijonat oli jälleen ongelmissa. Maaleja iskettiin lähestulkoon tasatahtiin ja 40 peliminuutin jälkeen tilanne oli tasan 3-3; kaikki kuusi maalia syntyivät toisen erän aikana. Ajassa 48:37 Michael Spacek vei Tšekin 4-3-johtoon ja tilanne näytti huolestuttavalta. Puljujärvi toi kuitenkin Suomen tasoihin ylivoimalla, heti erän puolivälin jälkeen, ja Suomen 5-4-voittomaalin viimeisteli ajassa 54:13 Laine.
Nuorten Leijonien reitti pudotuspeleistä MM-finaaliin:
Suomi sijoittui alkulohkossaan toiseksi, heti Venäjän jälkeen. Pudotuspeleihin lähdettäessä yksi asia aiheutti kuitenkin huolta: tulivoimaa löytyi kyllä, mutta maalivahtipeli oli iso kysymysmerkki, sillä Veini Vehviläinen ja Kaapo Kähkönen eivät olleet varsinaisesti vakuuttaneet.
Puolivälierissä Suomi sai vastaansa kivenkovan Kanadan, joten urakka oli heti valtaisa. Vaahteranlehtipaidat karkasivat ensimmäisten 11 minuutin aikana kahden maalin johtoon, mutta Patrik Laineen osuma erän lopulla helpotti hieman tuskaa. Antti Kalapudas toi Nuoret Leijonat tasoihin ajassa 26:18, mutta vain minuuttia myöhemmin Kanada siirtyi jälleen johtoon. Suomi iski kuitenkin toisen erän loppuun kaksi maalia, Aleksi Saarelan ja Julius Nättisen toimesta, ja päätöserään siirryttiin 4-3-tilanteessa. Päätöserän neljännellä minuutilla Kanadan Mitch Marner tasoitti ottelun. Sebastian Aho osui vain hetkeä myöhemmin, mutta niin osui myös toistamiseen ylivoimalla onnistunut Marner. Ottelu vaikutti etenevän jatkoerään, mutta Laine oli eri mieltä, painaessaan ottelun viimeiseksi osumaksi jääneen 6-5-maalin ylivoimalla aikaan 54:10. Ottelun aloittanut Vehviläinen vaihdettiin kesken kaiken pois, ja tilalle luistellut Kähkönen onnistui torjuntatehtävissään paremmin.
Välierissä vastaan luisteli rakas verivihollinen, Ruotsi. Ottelusta tuli huomattavasti vähämaalisempi kuin välieräpelistä Kanadaa vastaan. Ruotsi siirtyi ottelussa 1-0-johtoon, kun Rasmus Asplund ohitti torjuntavuoron saaneen Kähkösen. Ottelun toisessa erässä Roope Hintz ja Kalapudas onnistuivat kuitenkin molemmat maalinteossa, kuitaten Ruotsin johtoaseman; päätöserään lähdettiin Suomen 2-1-johdossa. Kolmannessa erässä molemmilla joukkueilla oli hetkensä, mutta lisämaaleja ei nähty. Näin ollen Suomi paineli MM-finaaliin 2-1-lukemin, Kähkösen loistaessa maalillaan yli 95:n olleella torjuntaprosentilla. Näin ollen maalivahtiongelma oli ratkaistu.
MM-finaalissa vastaan luisteli Venäjä, mikä tarjosi Nuorille Leijonille mahdollisuuden revanssiin. Ottelu alkoi kuitenkin Suomen kannalta ikävästi, kun Vladislav Kamenev ohitti Kähkösen ylivoimalla ajassa 04:50. Suomen avausmaalia jouduttiin odotella aina päätöserän alkuun saakka, kunnes Laine vapautti kotiyleisön piinasta. Tätä iloa ei kestänyt kuitenkaan kuin hieman yli minuutin verran, Venäjän siirtyessä jälleen johtoon. Aho toi Suomen tasoihin hieman päätöserän puolivälin jälkeen, ja ajassa 57:51 syntynyt Mikko Rantasen ylivoimamaali näytti ratkaisseen MM-kullan kohtalon. Andrei Svetlakov toi kuitenkin illan toisellaan Venäjän tasoihin kuusi sekuntia ennen päätössummeria, ilman maalivahtia; näin ollen edessä oli jatkoerä. Sitä ehdittiin pelata ainoastaan 1:33, kun Kasperi Kapanen ohitti Alexandar Georgievin ja käynnisti kotiyleisön edessä Nuorten Leijonien villit kultajuhlat.
Nuorten MM 2016 – yhteenveto: mikä oli Nuorten Leijonien menestyksen resepti?
Etenkin näin jälkikäteen tarkasteltuna Nuorilla Leijonilla oli käsissään historian ylivoimaisesti kovin MM-kisarosteri, mikä on näkynyt sittemmin esimerkiksi NHL:n puolella. Myös valmennuspuoli oli enemmän kuin kunnossa, sillä penkin takana seisoi Leijonissa vuonna 2011 maailmanmestaruuden voittanut Jukka Jalonen.
Myös kotiyleisön tuki oli valtava. Luonnollisesti MM-finaali oli loppuunmyyty ja Helsingin kisoissa tehtiin Euroopan yleisöennätys nuorten MM-kisojen osalta: yhteensä 215 225 katsojaa, mikä rikkoi edellisen ennätyksen yli 70 000:llä. Mutta ennen kaikkea Suomen maailmanmestaruus oli hyökkäyspelin voitto, mikä näkyi muun muassa siinä, että PuLa-aho vei nimiinsä pistepörssin kaikki kolme kärkisijaa.
Lue myös:
Nuorten MM 1987: miten Nuoret Leijonat voitti historian ensimmäisen MM-kultansa?
Nuorten MM 1998: Kotikisoista tuli Suomelle makeaa mahan täydeltä!
Nuorten MM 2014: Se hetki, kun Nuoret Leijonat hiljensi koko Ruotsin!
Kommentoi aihetta...