Nuorten MM 1987: miten Nuoret Leijonat voitti historian ensimmäisen MM-kultansa?

Kuva: Christophe95, Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)

Nuorten MM 1987: Miten Nuoret Leijonat voitti historian ensimmäisen MM-kultansa? Jääkiekon-MM.com aloittaa juttusarjan kaikista Nuorten Leijonien maailmanmestaruuksista.

Nuorten MM 1987: mitkä maat olivat mukana?

Nuorten MM 1987 -turnaus pelattiin kahdeksan maan kesken, yhdessä lohkossa. Tuolloin ei siis vielä tunnettu pudotuspelejä, vaan jokainen pelasi jokaista joukkuetta vastaan kertaalleen ja lohkon päätteeksi tiedossa oli alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus.

Vuoden 1987 nuorten MM-kisoissa mukana olivat Kanada, Neuvostoliitto, Puola, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tšekkoslovakia ja Yhdysvallat.

Nuorten Leijonien reitti ratkaisevaan päätösotteluun:

Suomi avasi vuoden 1987 Nuorten MM-kisat kohtaamalla heti alkuun molemmat pohjoisamerikkalaismaat, Yhdysvallat ja Kanadan. Kun otteluita pelataan vain seitsemän ja maailmanmestaruus ratkaistaan yhden kierroksen mittaisen sarjan perusteella, erinomainen alku oli todella kriittinen.

Nuoret Leijonat saikin lentävän lähdön turnaukseen, kun se kaatoi Yhdysvallat avausottelussaan lukemin 4-1. Sen jälkeen vuorossa oli melkoinen maali-iloittelu mestarisuosikki Kanadan kanssa, kun maat tasasivat pisteet numeroin 6-6; tuolloin ei tunnettu jatkoaikaa tai voittolaukauskilpailua.

Urakka ei helpottunut tippaakaan myöskään kahdessa seuraavassa ottelussa, kun vastaan luistelivat silloinen itänaapuri Neuvostoliitto ja länsinaapuri Ruotsi. Neuvostoliittoa vastaan Nuoret Leijonat taisteli huikean 5-4-voiton, mutta sitten Ruotsia vastaan tuli melkoinen ulospuhallus, kun sinikeltaiset palautti Suomen takaisin maanpinnalle tylyin lukemin 0-5.

Ennen MM-kisojen päätösottelua Suomi kohtasi ennakkoon selkeästi heikommat Sveitsin ja Puolan. Myös jälki oli sen mukaista, sillä Nuoret Leijonat takoi kaksi voittoa huikealla maalierolla 25-4, kaataen ensiksi Sveitsin numeroin 12-1 ja sen jälkeen Puolan 13-3.

MM-kisojen päätöspäivä

Kun Suomi lähti MM-kisojen päätöspäivään, maailmanmestaruuden kohtalo oli edelleen auki: MM-kultaan olivat tyrkyllä Suomen ohella Kanada ja Tšekkoslovakia. Suomi kohtasi omassa MM-kisojen päätösottelussaan Tšekkoslovakian, kun taas Kanadalla oli vastassa Neuvostoliitto.

Valitettavasti nuorten MM-kisoista päällimmäiseksi muistoksi monien mieleen jäi Kanadan ja Neuvostoliiton välisessä kohtaamisessa nähty valtaisa joukkotappelu, johon osallistuivat molempien joukkueiden jokainen pelaaja. Tuon joukkotappelun seurauksena molemmat maat diskattiin MM-turnauksesta. Kanada voitti tuon numeroin 4-2, mutta sillä ei ollut sarjataulukon osalta mitään merkitystä edellä mainitusta syystä johtuen; ylipäätään ottelu jäi kesken, sillä joukkotappelu tapahtui ajassa 33:53.

Niinpä käytännön osalta maailmanmestaruus oli kahden kauppa eli Suomen ja Tšekkoslovakian, jotka siis kohtasivat toisensa päätösottelussa. Nuoret Leijonat vei ottelun ensimmäisen erän nimiinsä lukemin 2-1, kun taas toinen erä meni kisaisäntä Tšekkoslovakialle 1-0. Näin ollen ottelun päätöserään jäivät kertakaikkisen huimat panokset: tasapelillä tai voitolla Suomi on maailmanmestari, muussa tapauksessa mestaruus menee Tšekkoslovakialle.

Ottelun voittomaalista vastasi Pekka Tirkkonen, joka hiljensi Nitran täpötäyden yleisön. Lopulta ottelu päättyi Suomen 5-3-voittoon, mikä siis varmisti Suomelle vähintään hopeamitalit. Sen jälkeen Nuoret Leijonat siirtyi hotellilleen jännittämään Kanada-Neuvostoliitto-ottelua.

Kanada tarvitsi mestaruuden voittaakseen vähintään neljän maalin voiton. Lopputuloksena oli kuitenkin jo edellä mainitusti molempien maiden diskaaminen: Kanada johti ottelua keskeytyshetkellä 4-2, joten se olisi voinut ryövätä maailmanmestaruuden Suomen käsistä. Näin ollen Nuoret Leijonat pääsi juhlimaan suomalaisen jääkiekkohistorian ensimmäistä alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta.

Ketkä olivat Suomen kantavat voimat MM-turnauksessa?

Suomen ykköstykki MM-turnauksessa oli seitsemään otteluun tehot 6+7=13 nakuttanut ja koko turnauksen pistepörssin toisen sijan napannut Teppo Kivelä. Häntä säestivät erinomaisesti 12 tehopistettä mieheen tehneet Jukka Seppo ja Janne Ojanen, sekä 11 tehopistettä nakuttanut Sami Wahlsten. Pekka Tirkkonen teki MM-turnauksessa puolestaan kuusi maalia, joista kaksi tuossa niin sanotussa MM-finaalissa.

Nuorten Leijonien maalilla MM-turnauksessa torjunut Markus Ketterer valittiin kisojen päätteeksi koko turnauksen parhaaksi maalivahdiksi, joskaan tähdistökentälliseen hän ei mahtunut.

Yhteenveto: mikä oli Nuorten Leijonien menestyksen resepti?

Nuoret Leijonat oli juhlinut vuoden 1968 vuosiluokan voimin jo keväällä 1986 Euroopan mestaruuden. Toki taso MM-jäillä oli sitten odotetusti huomattavasti kovempi, eikä tuo Euroopan mestaruus tuonut missään nimessä ennakkosuosikin viittaa Suomen harteille.

Mutta, kuten niin usein suomalaisen jääkiekon kohdalla – kaiken salaisuus oli äärimmäisen yhtenäinen joukkue. Toki Nuorilla Leijonilla oli tässä vuoden 1987 nuorten MM-turnauksessa omat ykköstähtensä, kuten jo edellä kerrottiin, mutta kyseessä oli ennen kaikkea joukkueena hankittu maailmanmestaruus.

Marko Ollonqvist