Äärimmäisen viihdyttävinä alkaneet jääkiekon nuorten MM-kisat päättyivät todelliseen mahalaskuun, kun turnaus päätettiin keskeyttää vain kahden pelatun kierroksen jälkeen keskiviikkoiltana Suomen aikaa.
Vaikka keskeytyksen lopullisena syynä oli pelaajien ja tuomariston keskuudessa ilmenneet koronatartunnat, oli tilanne vain ja ainoastaan IIHF:n omaa syytä. Kansainvälinen jääkiekkoliitto kaivoi itselleen kuopan, josta se ei lopulta enää päässyt ylös.
IIHF:n päättämä koronaprotokolla – se, että yksikin positiivinen testitulos pakottaa koko joukkueen vuorokauden karanteeniin – pakotti peruuttamaan vähintään yhden ottelun jokaisen yksittäisen tartunnan kohdalla. Kisajärjestäjien äärimmäisen huonosti organisoimat kuplaolosuhteet, jotka eivät lopulta vastanneet kuplaolosuhteita alkuunkaan, puolestaan takasivat sen, että virus pääsi joukkueiden sisällä jylläämään.
Vaihtoehtona olisi toki voinut olla NHL:stä tuttu malli, jossa vain positiivisen testituloksen saaneet ja näiden huonekaverit joutuvat karanteeniin. Muu joukkue, olettaen, että nämä saavat negatiivisen testituloksen, olisi voinut pelata normaalisti. Jo valmiiksi tiukka otteluohjelma kun ei sallinut otteluiden siirtoa myöhemmäksi.
Toinen vaihtoehto olisi ollut viime vuodelta tuttu äärimmäisen tiukka koronakupla. Sen järjestäminen olisi ollut valittua tapaa kalliimpaa, mutta olisi todennäköisesti mahdollistanut kisojen pelaamisen loppuun asti.
Nyt IIHF ikään kuin valitsi molemmista vaihtoehdoista huonot puolet.
On toki subjektiivista, olisiko nuorten MM-kisoja näissä oloissa pitänyt järjestää ollenkaan. Nyt kun kisat kuitenkin päätettiin järjestää, on ironista, että vain muutaman huippu-urheilijan terveydellä varustetun nuoren sairastuminen vesitti koko turnauksen pelaamisen. Ihanko tosissaan IIHF kuvitteli, että se pystyy järjestämään MM-kisat ilman yhtään positiivista testitulosta?
IIHF ajoi itsensä ansaan
Viimeisen naulan omaan arkkuunsa kansainvälinen jääkiekkoliitto kuitenkin löi peruuttamalla alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat tammikuulta pandemian takia. Nuorten MM-kisojen olisivat normaalisti loppuneet vain kolmea päivää aiemmin kuin U18-tyttöjen MM-kisojen piti alkaa. Jos poikien kisat pystyttäisiin koronaolosuhteissa järjestämään, ei ole syytä, miksei tyttöjenkin turnausta pystyttäisi.
Todellisena syynä kisojen peruutukselle olikin raha. Alle 20-vuotiaiden poikien MM-kisat ovat yhdet jääkiekkomaailman suurimmista turnauksista ja tuottavat IIHF:ltä merkittävästi tuloja. Tyttöjen U18-kisat ovat puolestaan, ainakin koronaolosuhteissa, tappiolliset.
Kun tyttöjen kisat oli kuitenkin koronaan vedoten peruttu, ei IIHF voinut kirkkain silmin jatkaa nuorten MM-kisoja todettujen tartuntojen jälkeen. Kansainvälinen jääkiekkoliitto oli ajanut itsensä tilanteeseen, jossa sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin keskeyttää meneillään olevat kisat.
Urheilua vai liiketoimintaa?
IIHF:n puheenjohtaja Luc Tardiff kuitenkin totesi, ettei liitto aio luovuttaa nuorten MM-kisojen suhteen. Tarkoituksena on löytää uusi ajankohta, jolloin turnaus voitaisiin pelata läpi kokonaisuudessaan. Päätöksiä jatkosta tehdään ilmeisesti alkuvuonna 2022.
Tänä naisten MM-kisat peruttiin keväältä, mutta järjestettiin lopulta kuplaolosuhteissa elokuussa. Myös nuorten MM-kisat onnistuttiin vuosi sitten järjestämään kokonaisuudessaan. NHL:n pudotuspelit pelattiin kokonaisuudessaan kuplaolosuhteissa alkusyksystä 2020.
Keinot turnauksen järjestämiseen kyllä löytyvät, jos tahtoa vain on. Suurempi ongelma lieneekin uuden turnauksen aikatauluttaminen.
Kansalliset aikuisten sarjat eivät mene tauolle nuorten MM-kisojen ajaksi. Uusi yritys kesken kauden olisi siis melkoinen keskisormennäyttö seuroille, jotka joutuisivat taas tulemaan useamman viikon toimeen ilman kisoihin matkustavia pelaajiaan.
Toisaalta kisat voitaisiin järjestää eurooppalaisen kiekkokauden päätteeksi, jolloin ne eivät sekoittaisi Euroopan sarjoja tai Pohjois-Amerikan juniorisarjoja. NHL:n pudotuspelit toki olisivat silloin käynnissä, mutta NHL:ssä paikkansa vakiinnuttaneet pelaajat harvoin muutenkaan osallistuvat U20 MM-kisoihin.
Tässä tapauksessa ongelmana olisivat kuitenkin miesten MM-kisat, sillä osallistuvat pelaajat ovat jossain määrin samat. Turnausten järjestäminen päällekkäin tuskin myöskään tulee kysymykseen taloudellisista syistä.
Mahdollisia ajankohtia olisivatkin viikot miesten MM-kisojen jälkeen tai vasta loppukesästä, ennen uuden sarjakauden alkua. Kumpikaan ei kuitenkaan ole ongelmaton. Ensimmäinen vaihtoehto osuisi pelaajien ja taustahenkilöiden kesälomien päälle, toinen taas on jo niin kaukana, että moni valmentaja on jo siirtynyt uusiin tehtäviin ja moni pelaajista on jo tavoittelemassa paikkaa NHL:ssä seurojen harjoitusleireillä.
Suurin ongelma ei kuitenkaan ole edes aikataulu. Se on raha.
Jos IIHF päättää järjestää nuorten MM-kisat myöhäisempänä ajankohtana, se myöntää, että myös tyttöjen U18 MM-kisat (ja viidet muut tammikuulta peruutetut kisat) pystytään järjestämään poikkeusolosuhteissa. Tämä tarkoittaisi, että myös näille turnauksille pitäisi löytää ajankohta ja paikkakunta.
Ja koska muut turnaukset eivät tuota IIHF:n kassaan tuloja, joutuisi liitto tekemään ison taloudellisen myönnytyksen ne järjestääkseen.
Keinot turnausten järjestämiseksi kyllä löytyvät, jos tahtoa on riittävästi. Nyt mitataankin sitä, onko IIHF:lle tärkeämpää saada turnaukset vietyä maaliin, kuten se itse väittää, vai pitää kassakone kilisemässä.
Urheilutoimittaja
juuso@sportnyhet.com
[…] Vuoden 2022 jääkiekon nuorten MM-kisat olivat yksi kaikkien aikojen farsseista. Turnaus yritettiin pelata kuplaolosuhteissa, mutta huonosti järjestetty kupla petti pahemmin kerran, ja lopulta turnaus päätettiin keskeyttää vain muutaman pelatun kierroksen jälkeen. […]