Velobet

Jääkiekon MM-kisat pelataan tänä vuonna jaetusti Suomessa ja Latviassa. Kotiyleisön tuen lisäksi järjestäjämailla on sellainen etu, ettei niistä kummankaan tarvitse vaihtaa paikkakuntaa vielä lohkovaiheen jälkeen. IIHF on järjestänyt MM-kisojen puolivälierät niin, etteivät Suomi ja Latvia voi kohdata toisiaan. Mahdollisen keskinäisen ottelun koittaessa turnausjärjestelmää muutetaan niin, joukkueet pelaavatkin puolivälierissä oman lohkonsa joukkueita vastaan.

Vuodesta 2012 lähtien jääkiekon MM-kisoissa on ollut käytössä nykyinen turnausjärjestelmä, jossa kuusitoista joukkuetta jaetaan kahteen kahdeksan joukkueen alkulohkoon. Nykyinen pudotuspelijärjestelmä, jossa A-lohkon neljä parasta joukkuetta ja B-lohkon neljä parasta joukkuetta kohtaavat toisensa käännetyssä järjestyksessä, on kuitenkin ollut käytössä vasta vuodesta 2014 lähtien.

Vuosien 2012 ja 2013 MM-kisoissa, jotka pelattiin jaetusti Helsingissä ja Tukholmassa, käytettiin rakenteeltaan hieman erinäköistä pudotuspelikaaviota. Kumpanakin vuonna joukkueet nimittäin kohtasivat puolivälierissä joukkueen omasta alkulohkostaan. Järjestys pysyi toki samana; lohkon ykkönen pelasi puolivälierissä oman lohkonsa nelosta vastaan, kun taas lohkon kakkonen ja kolmonen kohtasivat toisensa.

Tuolloin syynä oli MM-kisojen pelaaminen kahdessa eri maassa. Sekä alkulohkot että puolivälierät oli jaettu tasan Suomen ja Ruotsin välillä, mutta välierät ja mitalipelit pelattiin vain yhdessä maassa – vuonna 2012 Suomessa ja vuotta myöhemmin Ruotsissa.

Niinpä IIHF halusi rajoittaa turhaa edestakaisin matkustelua – ja todennäköisesti pitää kummankin isäntäjoukkueen kotimaassaan vetämässä katsomot täyteen – mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi joukkueet joutuivat matkustamaan uudelle paikkakunnalle vasta välierävaiheessa, ja puolivälierät pelattiin oman lohkon sisällä.

Vuoden 2023 MM-kisoissa saattaa olla edessä paluu vanhaan, sillä jälleen kerran on mahdollista, että puolivälierät pelataankin oman lohkon joukkueita vastaan.

Suomi ja Latvia eivät voi kohdata puolivälierissä

Lähtökohtaisesti puolivälierät pelataan kuten edellisinäkin vuosina – A-lohkon ykkönen kohtaa B-lohkon neljänneksi tulleen, A-lohkon kakkonen B-lohkon kolmosen ja niin edelleen. Jos kuitenkin kävisi niin, että Suomi ja Latvia olisivat kohtaamassa ensimmäisellä pudotuspelikierroksella, IIHF muuttaa järjestelmää täysin ja peluuttaa puolivälierät lohkon sisäisesti.

Tässä tapauksessa kummankin lohkon ykkönen pelaa oman lohkonsa nelosta vastaan, sekä kummankin lohkon kakkonen saman lohkon kolmosta vastaan samalla paikkakunnalla, jolla ne pelasivat myös lohkovaiheen ottelut.

Suomi ja Latvia eivät siis voi kohdata ennen mahdollisia välieriä, koska on määrätty, että kumpikin joukkue pelaa puolivälieriin asti kotimaassaan. Koska välierät ja mitalipelit pelataan Tampereella, ei ole mahdollista, että Leijonat joutuisi pelaamaan MM-kisojen otteluita muualla.

Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että Suomen ja Latvian asettuminen vastakkain puolivälierissä on täysin mahdollista. Leijonat lähtee omaan lohkoonsa selvänä voittajasuosikkina, ja on yllätys, jos joukkue ei sijoitu ainakin kahden parhaan joukkoon. Latvia puolestaan on oman lohkonsa vitossuosikki, eikä sijoittuminen lohkon neljänneksi ole missään tapauksessa mahdoton ajatus.

Jos Suomi siis esimerkiksi voittaisi oman lohkonsa, ja Latvia tulisi oman lohkonsa neljänneksi, joutuisi IIHF mylläämään pudotuspelikaavion uusiksi.

Joukkueet eriarvoisessa asemassa

Täysin identtistä järjestelmää käytettiin myös vuoden 2017 MM-kisoissa, jotka pelattiin jaetusti Ranskassa ja Saksassa. Tuolloin isäntämaiden asettuminen vastakkain puolivälierissä ei kuitenkaan ollut kovin todennäköistä, sillä kumpikaan maa ei kuulunut oman lohkonsa voittajasuosikkien joukkoon. Lopulta Saksa oli oman lohkonsa neljäs ja Ranska taas omassa lohkossaan viides, joten vaihtoehtoista järjestelmää ei jouduttu ottamaan käyttöön.

Tilanne on isäntämaille – eli Suomelle ja Latvialle – vaivaton, koska ne tietävät etukäteen, missä tulevat turnauksen kaikki ottelunsa pelaamaan. Muille joukkueille asetelma on sen sijaan kimurantimpi, koska ne saattavat saada selville, missä maassa pelaavat puolivälieriä, vasta lohkovaiheen päätyttyä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi matkustus- ja majoitusjärjestelyjen tekoon ja pelaajien rutiineihin.

Esimerkiksi Suomen lohkossa pelaava Ruotsi ja USA pelaavat viimeisen lohkovaiheen ottelunsa toisiaan vastaan tiistaina 23. toukokuuta klo 16:20, mutta saattavat joutua odottamaan saman päivän loppuiltaan asti ennen kuin tietävät, missä maassa tulevat kahden päivän päästä pelaamaan.

– Tilanteessa on otettu huomioon useita asioita, kuten urheilullinen puoli, säädökset, TV-yhtiöiden toiveet ja järjestäjämaiden toiveet lipunmyynnin osalta. Tällaisia asioita tarkastellaan turnaus kerrallaan, IIHF:n edustaja vastasi Jääkiekon-MM.comin tiedusteluun lyhytsanaisesti.

Sitä, mikä asia on painanut IIHF:n päätöksessä eniten, on mahdoton sanoa. Esimerkiksi matkustamisen minimointi on kuitenkin hieman epäkelpo selitys, sillä osa joukkueista voi joka tapauksessa joutua matkustamaan Tampereelta Riikaan ja takaisin kesken turnauksen, jos Suomi ja Latvia eivät asetu puolivälierissä kohdakkain.

TV-yhtiöiden ja järjestäjämaiden toiveet sen sijaan kuulostavat paljon uskottavammilta. Kun jo etukäteen tiedetään, milloin kotijoukkueet pelaavat otteluitaan (sekä Suomi että Latvia pelaavat klo 20:20 alkavassa puolivälierässä, jos sinne asti selviävät), on TV-lähetysten suunnittelu ja lippujen myyminen yleisölle helpompaa.

Tulot MM-kisojen lipunmyynnistä ja TV-sopimuksista ovat todennäköisesti myös IIHF:n suurimmat tulonlähteet.


Boston Bruins - Vegas Golden Knights
Columbus Blue Jackets - Carolina Hurricanes